Joutsan Kotiseutuyhdistyksen historiapiirin viiden vuoden urakka on valmistunut: Joutsan kirkonkylän eli Jousan kylän historiaa valottava kotiseututeos Jousan kylän vaiheita saatiin painosta huhtikuun alussa. Koronavirusepidemian vuoksi yhdistys ei pidä ainakaan tässä vaiheessa mitään kirjanjulkistamistilaisuutta. Sen verran hienosta kotiseututyön voimannäytteestä kuitenkin on kysymys, että jonkinlaista juhlaakin toivoisi kirjan tekijöille järjestettävän, kunhan poikkeusoloista päästään. Ehkäpä kunnan kulttuuritoimi voisi tarttua tähän haasteeseen syksyllä?
Kirjahankkeen pani alulle vuonna 2015 Joutsan Kotiseutuyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Arto Hölttä. Kirjahankkeen yhtenä tavoitteena oli kertoa Jousan kylän alueen talojen, siis maatilojen, historiaa. Tämä talojen historia onkin lopullisessa kirjassa suuressa roolissa: kylän kantatiloista ja niistä jaetuista tiloista kertova osuus kattaa lähes puolet kirjan sivumäärästä.
On huomattava, että tilojen historiaan on hienosti otettu mukaan myös tiloja asuttaneiden sukujen historiaa. Äkkiseltään voisi ajatella, että ”kantatilojen vaiheet” on kuivaa asutushistoriaa, mutta näin ei tässä tapauksessa ole. Pääosin Arto Höltän kirjoittamissa artikkeleissa menneisyys muuttuu eläväksi.
Kirjassa on paljon mielenkiintoista ja useimmille uutta tietoa. Kuinka moni esimerkiksi tunsi alkuperäisen Jousan kylän 1500-luvun puolivälissä määritellyt rajat? Kylä kattoi tuolloin nykyisen kirkonkylän alueen lisäksi muun muassa Vallaspellon.
Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan Jousan kylän ensimmäisen talon isäntä oli Wilppu Jaakopinpoika. Ensimmäinen talo sijaitsi tiettävästi nykyisen Huttulan ravintolan ja Tili- ja yrityspalvelun välisellä alueella ja oli nimeltään Tokero. Kylän ensimmäisen talon muistoksi on aikoinaan nimetty alueella oleva Tokerontie.
Alkuperäinen talo jakautui myöhemmin neljään kantatilaan, jotka olivat Kämppilä, Tokero, Huttula ja Hulikka.
Kirjan toinen osio käsittelee Jousan kylän monenlaista elinkeinotoimintaa: kestikievareita, kauppoja, teollisuusyrityksiä ja käsityöläisiä. Tähän osioon on otettu mukaan myös epävirallisempia elinkeinoja, kuten viinanpolttimoita ja salakapakoita.
Oman päälukunsa ovat saaneet vuosien 1918 ja 1939–1945 sotien vaikutukset Jousan kylän elämään. Merkittävän lisän Jousankin elämään toi aikanaan karjalaisten muutto paikkakunnalle. Varsin mielenkiintoinen on myös Tapio Nurmisen kirjoittama artikkeli sisällissodan tapahtumista ja vaikutuksista Joutsan kirkonkylällä.
Kirjan viimeiseen päälukuun on koottu erilaisia artikkeleja muun muassa yhdistystoiminnasta sekä kiinnostavista jousalaisista henkilöistä.
Erityisen kunniamaininnan kirjalle voi antaa sen kuvituksesta, jonka kokoamisesta on päävastuun kantanut Esko Manninen. Kirjassa on peräti 412 valokuvaa tai asiakirjakopiota. Muun muassa runsaslukuiset ilmakuvat Jousan kylästä eri vuosilta ovat todella nostalgista katsottavaa.
Kirjan esipuheessa todetaan, että aineistoa jäi vielä ylikin vaikka useammankin kirjan tarpeiksi. Muun muassa valokuvia lienee projektin mittaan kertynyt valtava määrä. Eipä sillä, nyt ilmestynyt kirja kyllä piisaa lukemiseksi pitkäksi aikaa innokkaallekin jousalaiselle. Mutta, ehkäpä joidenkin vuosien päästä on tulossa lisää.
Markku Parkkonen
Loading ...
