Keski-Suomen ely-keskus kertoi koronakriisin alettua, että virasto priorisoi toimintaansa turvaamaan yhteiskunnan perustoimintoja. Sellaisena mainittiin esimerkiksi vesihuollon toiminnan tukeminen. Poikkeusoloissa vesihuolto, eli puhtaan talousveden toimitus ja jätevesien poisjohtaminen ja asianmukainen käsittely, on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittinen palvelu, jonka on toimittava aina.
Joutsan Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Teijo Mäkinen vahvistaa, että varautumista on tehty paikallistasolla. Alan kattojärjestö nimeltä Vesilaitosyhdistys lähetti jo kriisin alettua omia neuvojaan ja viikko siitä aktivoitui myös ely-keskus.
Eri tahoilta tulleen materiaalin mukaan koronaviruksen aiheuttama epidemia voi vaikuttaa vesihuoltolaitosten toimintaan ennen kaikkea henkilöstön riittävyyden ja materiaalien sekä palveluiden saatavuuden kautta. Työntekijöiden riittävyys välttämättömien tehtävien hoitamiseen on varmistettava. Avaintehtäviä hoitaville henkilöille on mietittävä sijaiset ja varmistettava sijaisten osaaminen.
Saaduista ohjeista on jalostunut Joutsan Vesihuollolle sen omat ohjeet, kuinka toimia virusepidemian aikana. Suurin riski koskee henkilökunnan sairastumista.
– Sen vuoksi henkilöstön työnteon lähikontaktien määrää on rajoitettu. Esimerkiksi työpisteille mennään suoraan ja kokoontumisia vältetään, toteaa Mäkinen.
Myös varastot on täydennetty ääriään myöten. Vesihuollon prosesseissa tarvittavia kemikaaleja on nyt olemassa puolen vuoden tarvetta vastaava määrä.
Nykyajan sääolosuhteet ovat tavallaan kuin valmistelleet vesilaitoksia poikkeusoloihin. Rutikuivat kesät kuivattavat kaivoja ja laskevat pohjavedenpintoja lähelle kriittistä rajaa. Märkä syksy ja talvi taas nostavat vedenpintaa siten, että vedenottamoista tulevan juomaveden mikrobiologinen laatu voi olla uhattuna. Näin kävi esimerkiksi Petäjävedellä viime vuonna.
– Petäjävedellä pohjavedenpinnat olivat kriittisten rajojen alapuolella ja sitten tuli rankkasade, joka ei ehtinyt maakerroksissa suodattua, tai sitten pintavesiä pääsi rankkasateella muuten vuotamaan raakavesikaivoihin. Pinnat kaivoissa olivat vielä tuolloin matalalla. Uutena piirteenä raakaveden laadun vaarantumisessa voivat siten olla myös voimakkaat rankkasateet, kertoo Mäkinen.
Joutsassa taas muistetaan vuonna 2018 vallinneet laatuongelmat juomaveden. Kummassakin tapauksessa kuntalaisille annettiin veden keittokehotuksiakin ennen kuin pulmat selätettiin.
Näiden kokemusten johdosta Joutsan Vesihuolto oli jo ennakolta pohtinut mistä vettä saa ostettua, jos tarve vaatii, ja vedenottamoreservikin oli mietitty valmiiksi. Vettä saa tarvittaessa ostettua Sysmän ja Hartolan suunnasta aiemmin rakennetun Oravakiven yhdysputken kautta. Varayhteyden saa käyttöön hanoja kääntämällä.
Tästä on neuvoteltu kevättalven aikana, ja samalla on sovittu myös henkilöstön yhteistyöstä. Jos joku sairastuu, niin henkilöstöä lainataan toiselle vesilaitokselle. Tulee nimittäin muistaa, että laitokset vastaavat myös jätevedenpuhdistamoista, ja niiden toiminnot osaa vain kohtuullisen harvalukuinen joukko.
– Puhdasvesipuolella osaa toimia neljä henkilöä ja jätevesipuolella niin ikään neljä. Hätätilanteessa eläkkeellä olevilta saisi varmaankin apua. Sekin on vielä huomioitava, että jätevedenpuhdistamo on niin vaativa käyttää, että huippupuhdistustulokseen sillä kykenee vain kaksi henkilöä, pohtii Mäkinen paikallisen vesihuollon tilannetta poikkeusolojen näkökulmasta.
Reservinä toimii lisäksi Joutsan puolella aivan rajan tuntumassa oleva Luhangan Vesihuolto Oy:n Matoharjun vedenottamo. Varavedenotoista Hartolan suunnasta tuleva vesi on ensimmäisellä sijalla ja Matoharju tulee sitten toisena tarvittaessa lisäksi.
Janne Airaksinen
Leivonmäen alavesisäiliön vedenlaatu turvataan uudella laitteella – UV-desinfiointi on hyvä konsti
Joutsan Vesihuolto Oy on investoinut ja ottanut käyttöön talven aikana UV-hygienisointilaitteen Leivonmäen alavesisäiliössä. Kyse on ultraviolettisäteilyn käyttämisestä desinfioimiseen veden hygieenisen laadun turvaamiseksi. Vastaavia laitteita on jo ollut pitkään muitakin verkostossa toiminnassa ja jossain vaiheessa sellainen asennetaan myös Joutsan Koiravuoren ylävesisäiliölle.
UV-desinfiointi perustuu ultraviolettisäteilyn kykyyn vaurioittaa mikro-organismien kuten bakteerien, viruksien ja alkueläimien DNA:ta sekä estää niiden lisääntyminen. Laitetta voidaan käyttää myös estämään veden limoittumista.
Näin tehty desinfiointi on kemikaaliton, ei muuta veden hajua, makua eikä veden mineraalien koostumusta. Se tehoaa klooria kestäviin taudinaiheuttajien, eikä sillä ole tunnettuja vaarallisia sivutuotteita.
– Tällä varaudutaan siihen, ettei veden viipyminen pitkissä siirtolinjoissa aiheuta veden laatuongelmia. Näin ehkäisemme kesän 2018 tapaisten pulmien toistumista.
– Hygienisointilaite on myös siitä kätevä, että se toimii samalla ikään kuin verkoston vahtina. Jos vedenlaadussa olisi ongelmia, laite huomaa ne, sulkee pumput automaattisesti ja antaa henkilökunnalle hälytyksen tapahtuneesta, kertoo Joutsan Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Teijo Mäkinen.
Investointi maksaa kaikkinensa noin 10.000 euroa.
Janne Airaksinen
Yläkuvassa Joutsan Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Teijo Mäkinen.
Loading ...
