Ravintola Kellarin yrittäjällä Visa-Matti Kuitusella on tunnetusti aina jokin uusi projekti meneillään. Nyt Kuitunen on lähtemässä panimoalalle, sillä hän aikoo perustaa panimon omistamansa hotelli-ravintolakiinteistön alakertaan. Rakennustyöt ovat tiloissa jo hyvässä vauhdissa, lupaprosessi viranomaisten kanssa etenee suotuisasti ja panimolaitteistot on tilattu.

– Ravintola Kellarista tulee tämän myötä panimoravintola. Idea tästä on muhinut päässäni jo useita vuosia, ja nyt kun ei ollut muuta projektia päällä, niin tartuin toimeen, myhäilee Kuitunen.

Kellarin panimon tuotteita tulee olemaan kaksi. Ensimmäinen niistä on lager-olut nimeltä Varasto Olut. Nimi ja tyyli mukailee vanhaa Joutsan oluttehtaan tuotemerkkiä. Oluttehtaastahan on jäljellä enää rauniot, sillä se lopetti toimintansa 1932.

– Ensimmäinen reseptierä on parhaillaan kypsymässä. Kyse on tosiaankin lagerista, ja haemme koe-erien myötä sille sopivaa makumaailmaa.

Toinen tuote on perinteinen joutsalainen sahti. Kuitunen on huomannut sille suuren menekin jo ihan paikallisestikin etenkin kesätapahtumien yhteydessä. Kun tuotantoon saadaan volyymia, hän aikoo kaupata sitä ensiksi Jyväskylän ravintoloille ja ajan oloon myös Helsinkiin.

– Helsinki on kahden vuoden päästä päämarkkina-alueemme. Panimon maksimikapasiteetti on 70.000 litraa vuodessa lageria ja sahtia, kertoo Kuitunen.

Ensiksi tavoite on kuitenkin noin 20.000 litran tuottaminen ja Varasto Olut -lagerin lanseeraaminen heinäkuuksi. Panimo sijaitsee Ravintolan Kellarin alakerrassa, jossa vielä äskettäin oli Osuuskunta Siniwuokkojen toimitilat ja sitä ennen leipomon lähettämö.

Muutostyöt alkoivat helmikuun lopulla. Tiloissa on purettu seiniä ja toimittajan vieraillessa paikalla maaliskuun lopulla, lattiaan oli rakenteilla viemärilinja. Toiminnan aloittamista helpottaa suuresti alakerrassa jo entuudestaan sijaitsevat isot kylmiöt.

– Lupaviranomaisten kanssa on sujunut yhteistyö tosi hyvin. Panimon vaatimat luvat pitäisi olla kunnossa jo muutaman viikon sisällä.

Lupien saamista edisti suuresti se, että Kuitusella oli osoittaa ammattitaitoinen oluenpanija panimon käynnistämiseksi. Joutsalainen atk-alan yrittäjä Pasi Olkkonen tunnetaan pitkän linjan olutharrastajana, ja hän tulee toimimaan panimomestarina. Olkkosella on tarvittava tietotaito, sillä hänellä taustallaan 1990-luvulta pienpanimotekniikan opinnot suoritettuna Mustialan maatalousoppilaitoksesta. Hän on myös taitava sahdintekijä, mistä osoituksena ovat saavutetut mitalisijat sahdinteon SM-kisoista.

– Tätä kaikkea tullaan hyödyntämään markkinoinnissa. Tarkoitus on, että Pasi [Olkkonen] vastaa panimomestarina tasalaatuisista tuotteista ja minä olen hänellä opissa. Vastaan myös paperisodan pyörittämisestä, kertoo Kuitunen.

Kaiken kruunaa visuaalinen ilme niin ravintolassa kuin Kuitusen tulevissa tuotteissa. Visuaaliseen ilmeeseen otetaan vaikutteita ikivanhasta Varasto Olut -etiketistä.

– Suoraan ei kopioida, mutta siitä haetaan innoitusta. Tämä on kolmas joutsalainen panimo kautta aikain, ja tarkoitus olisi kunnioittaa ja nivoa edeltäjien historiaa. Lagerin etiketin suunnittelijalle olen antanut ohjeen luoda jotain ”retron modernia”.

Nykyinen koronavirusepidemia haittaa pahoin kaikenlaista elämää ja yritystoimintaa, mutta Kuitunen uskoo tietoisesti tulevaisuuteen.

– Ei saa lamaantua, kaikki ei voi pysähtyä. Kyllä se kesä sieltä vielä tulee meille kaikille.

Janne Airaksinen

Yläkuva: Ravintolan Kellarin yrittäjä Visa-Matti Kuitunen uskoo tulevaisuuteen, ja perustaa siksi panimon Joutsaan. Ravintola Kellari muuttuu samassa yhteydessä panimoravintolaksi.

Maaliskuun lopulla tulevan panimon tiloissa oli meneillään kiivas rakennustyö. Kuvassa näkyy auki piikattua lattiaa, johon sijoitetaan viemärilinja.

Kuitusen ideaa panimon perustamisesta ajoi eteenpäin muun muassa se tosiasia, että hänen hotelli-ravintolakiinteistössään oli jo vanhastaan laajat kylmiöt olemassa.

Kolmas teollinen panimo paikkakunnalla

Joutsalaisen yrittäjän Visa-Matti Kuitusen pienpanimo ei suinkaan ole paikkakunnan ensimmäinen panimo, kuten hiukankin iäkkäämmät kansalaiset tietävät. Useimmat muistavat vielä Joutsan Sahti Oy:n toiminnan 1980-luvun lopulta vuoteen 2010. Sahti Oy on yhtiönä edelleen olemassa, mutta tuotantoa sillä ei ole ollut kymmeneen vuoteen.

Joutsan Sahti Oy:n syntysanat lausuttiin Joutsassa 16.6.1986, jolloin joukko joutsalaisia kokoontui silloisen Joutsan Seudun päätoimittajan Raimo Niemisen kesämökille pohtimaan asiaa. Alkuperäinen ajatus oli saada sahdin valmistusluvan hakemisella Joutsalle näkyvyyttä julkisuudessa. Oletus oli, ettei Alko myönnä valmistus- ja myyntilupaa. Tarkoitus oli hakea lupaa vuosittain, jolloin oltaisiin saatu paikkakuntaa näkyville joka vuosi.

Sahtimiesten omaksikin yllätykseksi lupa kuitenkin saatiin jo seuraavana vuonna 1987, tosin vain kokeiluluontoisesti Joutopäivien ajaksi.

Sahtiyhtiö joutui toimintansa aikana raivaamaan tiensä läpi melkoisen pykäläviidakon. Alkuvaiheessa ongelmana oli Alkon päätös, jonka mukaan sahdille ei varata erillisiä kylmätiloja Alkon myymälään. Tämä johti siihen, että sahdin ostajan piti maksaa sahti Alkoon ja hakea sen jälkeen ”reseptiä” vastaan sahtiponikkä Joutsan Sahti Oy:n tiloista. Tämä taas oli sahtiyhtiön kannalta kannattamatonta, varsinkin kun yhtiö ei saanut myydä samanaikaisesti vierrettä, jossa oli parempi kate.

Vuonna 1989 yhtiö siirtyikin pelkäksi vierteen valmistajaksi ja samoihin aikoihin vierteen tuotanto ulkoistettiin Reino ja Sirkka Laitiselle. Vuonna 1992 byrokratia helpotti otettaan ja samanaikainen sahdin ja vierteen myynti sallittiin. Yhtiö ryhtyi taas sahdinvalmistajaksi ja tuotannon ulkoistamista jatkettiin Laitisten kanssa.

Vuonna 2002 yhtiö joutui vielä käymään yhden sahtisodan Alkon kanssa, kun Alko vaati sahtia toimitettavaksi tasapuolisesti kaikkiin Alkon myymälöihin. Tähän ei sahtiyhtiöllä ollut käytännön resursseja, mutta pienen välivaiheen jälkeen Alko myöntyi antamaan luvan myydä sahtia ainoastaan Joutsan Alkossa.

Vuonna 2010 Laitiset päättivät luopua sahdin valmistuksesta. Sen jälkeen ei sahtia ole Joutsassa teollisesti tehty. Lopettamisen syynä oli se, että sahdin menekki oli liian pieni. Joutsan sahtia myytiin viimeisinä vuosina noin 10.000 litraa vuodessa, mistä noin puolet Joutsan Alkossa. Loppu myytiin muutamassa seutukunnan ravintolassa, yhdessä lahtelaisravintolassa sekä kesätapahtumissa. Kesätapahtumien osalta oli huomattavaa, että Hartolan markkinoilla sekä Sysmän Uotinpäivillä Joutsan sahtia myytiin moninkertainen määrä Joutsan Joutopäivien myyntiin verrattuna.

Joutsan ensimmäinen panimo puolestaan oli Joutsansalmen rannalla Karimäessä vuosina 1876–1932 toiminut Joutsan Oluttehdas. Tehtaasta ovat edelleen muistona Jousitien sillan pielessä olevat komeat tehtaan kivijalan rauniot. Tehtaan toiminta alkoi vuonna 1876 ja muutaman vuoden päästä perustettiin virallisesti Joutsa Bryggeri Aktiebolag [suom. Joutsan Panimo Osakeyhtiö] -niminen yhtiö. Muun muassa verotukseen liittyvien lainsäädäntömuutosten vuoksi yhtiö joutui lopettamaan toimintansa vuonna 1884, mutta jo vuonna 1888 tehdas jatkoi toimintaansa uuden lähes samannimisen (Joutsa Bryggeriaktiebolag) yhtiön nimissä.

Vuonna 1895 yhtiön palvelukseen tuli sen tunnetuin panimomestari Anton Edvard Fromholtz.

Vuonna 1912 yhtiön nimi muutettiin suomenkieliseen muotoon Joutsan Oluttehdas Osakeyhtiö. Vuonna 1916 Fromholtzin perhe osti yhtiön itselleen. Lopulta tehdas lopetti toimintansa kokonaan vuonna 1932.

Parhaimmillaan tehtaalla tuotettiin 1800-luvun lopulla jopa 75.000 litraa olutta vuodessa.

Markku Parkkonen