Leudon talven seuraukset puutarhassa huolestuttavat puutarhaharrastajia. Vaikka eletään vasta maaliskuun alkupuolta, epätavallisen lämmin sää on vauhdittanut joidenkin kasvien kasvua niin, että kasvussa ollaan vuodenaikaan nähden tavanomaista pidemmällä.

Onko kasvien liian aikaisen heräämisen seurauksena luvassa vahinkoa ja sadonmenetyksiä, sitä on kuitenkin leivonmäkisen Tommolan Tilan emännän Eija Tommolan (kuvassa) mukaan vielä liian aikaista sanoa. Ratkaisevia tekijöitä ovat Tommolan mukaan tämän ja ensi kuun sää, sillä ne näyttävät, miten lopulta käy.

Tällä hetkellä puutarhassa vaikuttaa Tommolan mukaan useampikin tekijä. Ensinnäkin kasvien juuristokerros on syksyn ja talven sateiden jäljiltä märkää, ja kun sää jatkui lämpimänä ja kosteana, sienitaudit pääsivät elämään juuristossa. Varsinkin tasaisella maalla vesi seisoo juuristokerroksissa, ja jos lunta ei ole ja tulee suuria lämpötilanvaihteluja, eli päivisin on lämmintä ja öisin pakkasta, se kuivattaa ja tuhoaa versostoa ja juuristo rikkoutuu. Käytännössä kasvi tukehtuu jäätyneeseen veteen, mistä voi seurata se, että se kuivettuu keväällä, eikä lähde kasvamaan.

Toinen tekijä, jos lämpötilavaihtelu on suuri, on Tommolan mukaan kevätahava, joka kuivattaa loputkin kasvin maanpäällisistä osista. Jos näin käy, sato kärsii. Veden kyllästämä maa, märän maan jäädyttävät pakkaset ja mahdolliset kovat lämpötilanvaihtelut ovatkin Tommolan mukaan todella hurja yhdistelmä.

Herkästi kasvuun lähtevien hedelmäpuiden kuten kirsikkapuiden lepokausi on lämpimän talven takia katkennut ja mennyt sekaisin, ja hedelmäpuiden silmut ovat jo turvonneet. Kuvassa kirsikkapuun silmuja.

Tänä talvena sää on muuttunut välillä nopeasti. Esimerkiksi helmikuun lopulla oli monin paikoin lumetonta ja aurinko lämmitti päivisin, mutta maaliskuun alussa tuli taas lunta. Lumisuoja olisi Eija Tommolan mukaan tärkeä esimerkiksi mansikalle, mutta jos lunta ei ole, mansikan voi suojata kevätahavalta kasvuharsolla tai talveutusturpeella. Samoin pensasmustikan, jonka silmut turpoavat varhain.

– Useamman kerroksen laittaa vaikka harsoa päälle, niin se suojaisi niitä silmuja, neuvoo Tommola.

Marjapensaille ja hedelmäpuille olisi tärkeää vuorokautisten lämpötilanvaihtelujen pysyminen maltillisina. Herkästi kasvuun lähtevien hedelmäpuiden kuten kirsikkapuiden ja ylipäätään aikaisin kasvuun lähtevien kasvien lepokausi on Tommolan mukaan lämpimän talven takia katkennut ja mennyt sekaisin, ja hedelmäpuiden silmut ovat jo turvonneet. Jos lämpötilanvaihtelu on kova, yöpakkanen kuivattaa silmut.

– Pahimmillaan se kuivattaa kaikki kasvusilmut, ja ne puut kuolee, mutta parhaimmillaan se kuivattaa vaan kukkasilmut. Eli sitten kun tulee se aika, että pitäisi kukkia, niin sieltä ne kukkasilmut vaan ruskeana rapisee pois. Sitten ei tule satoa. Mutta toivotaan, että lehdet puhkeaa ja kasvit säilyy hengissä, sanoo Tommola.

Matalille kasveille lumisuoja on tärkeä, mutta jos lunta ei ole, kasveja voi suojata kevätahavalta talveutusturpeella.

Omenapuut lähtevät kasvuun kirsikkapuita myöhemmin, joten ne eivät ole Eija Tommolan mukaan yhtä herkkiä lämpötilanvaihteluille. Talvi on kuitenkin ollut poikkeuksellisen lämmin, joten kevät näyttää omenapuidenkin kohtalon. Jos öisin on pakkasta ja päivällä aurinko lämmittää, niillekin voi käydä huonosti.

– Mutta jos on tasaisen harmaata kevättä, niin sitten voi olla, että toivoa vielä on, sanoo Tommola.

Hänen kotitilallaan omenapuiden samoin kuin herukkapensaiden silmut ovat ajankohtaan nähden tavallista pulleammat. Sen sijaan tilan luumupuut ovat melko normaalissa kasvuvaiheessa.

Kävi puutarhassa tänä keväänä miten tahansa, loppuvuodesta aloitellaan uutta talvea. Voisiko kotipuutarhuri varautua jo tänä vuonna jotenkin siihen, että ensi talvesta tulisi samanlainen? Eija Tommolan mukaan osin voi ja osin ei. Esimerkiksi vanhalle hedelmäpuulle ei voi tehdä mitään, mutta jos istuttaa uusia hedelmäpuita tai marjapensaita, niiden talvimärkyyttä Tommola neuvoo torjumaan huolehtimalla siitä, ettei ylimääräinen vesi jää juuristoalueelle seisomaan.

– Salaojitus tasaisella maalla tai istutus rinteeseen tai kohopenkkiin, sillä sitä talvimärkyyttä voi torjua. Tietysti mansikkapenkit voisi jo syksyllä suojata harsolla.

Myös kasvuharso käy matalien kasvien suojaksi.

Tarja Kuikka

Tagged with →