Viime elokuussa voimaan tullut uusi lukiolaki uudistaa lukio-opintoja. Osa uudistuksista näkyy käytännössä vasta uuden, elokuussa 2021 käyttöön otettavan opetussuunnitelman myötä, mutta ylioppilaskirjoituksissa lakiuudistus vaikuttaa jo nyt.

Esimerkiksi kirjoitusten uusiminen, hyväksytyn kokeen arvosanan korottaminen ja hylätyn kokeen uusiminen onnistuvat nyt Joutsan lukion rehtori Arto Juntusen (kuvassa) mukaan aiempaa helpommin. Aiemmin hyväksytyn kokeen sai uusia kerran ja hylätyn pakollisen kokeen kahdesti, mutta nyt yksittäisiä kokeita voi uusia rajattomasti.

Jatkossa uusi lukiolaki velvoittaa Juntusen mukaan lukiot yhteistyöhön yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa ja järjestämään erityisopetusta sekä lisäämään opiskelijoiden ohjausta ja tukea. Lisäksi lukio-opintojen rakenne muuttuu, ylioppilastutkinnon kokeiden vähimmäismäärä nousee neljästä viiteen ja ylioppilastutkinnon suorittaminen englannin kielellä tulee mahdolliseksi.

Opetushallitus on määritellyt uudessa opetussuunnitelmassa keskeisiksi asioiksi yksilön elämänhallinnan taidot, yhteiskunnalliset vastuunkantotaidot ja kansainvälisen sekä kulttuurisen osaamisen. Opetussuunnitelman pohja on Arto Juntusen mukaan valtakunnallinen, mutta jokainen kunta työstää siitä omansa.

– Meilläkin se työ on jo käynnissä. Myös opiskelijat pitää ottaa mukaan suunnitteluun, eli opiskelijakuntaa kuullaan ja otetaan varmaan työryhmään mukaan joku opiskelijaedustuskin, sanoo rehtori.

Mitä tulevat uudistukset käytännössä tarkoittavat? Yhteistyövelvoite yliopistojen ja korkeakoulujen suuntaan tarkoittaa Joutsan lukion kohdalla Arto Juntusen mukaan sitä, että lukiolaisille annetaan mahdollisuus osallistua johonkin yliopistosuoritukseen ja mahdollisuus tutustua yliopisto-opiskeluun.

Mitä se konkreettisesti voisi tarkoittaa, sitä Juntunen ei osaa vielä sanoa kuten ei sitäkään, tullaanko Joutsassa tarjoamaan korkeakoulun ”kurkistuskursseja” kuten isojen kaupunkien lukioissa. Yhteistyökuvioiden osalta pallo on rehtorin mukaan yliopistopuolella.

– Heidän tehtävä on pitää huolta siitä, että yhteistyö toteutuu. Toki itsekin pitää olla aktiivinen.

Erityisopetusta lukiot voivat tarjota jo nyt, mutta jatkossa sen tarjoaminen on siis pakollista. Samoin pakolliseksi tulee kirjoitusten jälkeen ilman opiskelupaikkaa jäävien ohjaaminen, tosin sitäkin tehdään Juntusen mukaan jo monissa lukioissa.

Lukio-opintojen rakenne muuttuu siten, että kurssikäytännöstä siirrytään moduuleista koostuviin opintojaksoihin ja kurssien tilalle tulevat opintopisteet. Nykyisen vähintään 75 kurssin sijaan lukion oppimäärä tulee jatkossa olemaan vähintään 150 opintopistettä.

Miten toimitaan nykyisen opetussuunnitelman aikana aloittaneille kertyneiden kurssien kanssa, se ratkaistaan Juntusen mukaan lähiaikoina. Rehtori kuitenkin arvelee, ettei kursseja suoraan tuplata opintopistemäärän saamiseksi.

– Luulen, että ne ketkä ovat aloittaneet vanhalla mallilla, menevät vanhalla mallilla loppuun asti.

Uusi lukiolaki helpottaa jatkossa myös oppiaineiden yhdistelyä. Se tarkoittaa Arto Juntusen mukaan käytännössä sitä, että esimerkiksi yhteiskuntaoppia ja matematiikkaa voidaan yhdistää opintokokonaisuudeksi.

Mitä oppikirjoihin tulee, vielä ei tiedetä, voiko uuden opetussuunnitelman aikana käyttää nykyisiä oppikirjoja. Juntunen kuitenkin arvelee, ettei voi, sillä kustantajat uudistavat hänen mukaansa kirjoja melko usein.

Muut uudistukset tapahtuvat siis jo elokuusta 2021 alkaen, mutta ylioppilastutkinnon kokeiden minimäärän muutos vaikuttaa vasta keväästä 2022 alkaen kirjoittaviin, myös kokeita uusiviin.

Entiseen lukiolakiin verrattuna uuden lain keskeinen pointti on Arto Juntusen mukaan opiskelijan hyvinvointi.

– Kun valtakunnan tasolla kouluterveyskyselyssä 16 prosenttia sanoo, että olen kokenut uupumusta, niin kyllä siihen pitää lainsäätäjänkin jollain tavalla puuttua. Lukio on tänä päivänä aika työllistävä koulu.

Tarja Kuikka

Tagged with →