Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvattiin metsänomistajille tänä vuonna noin 1,4 miljoonalla eurolla koko maassa. Korvausten määrä väheni 0,6 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Suomen metsäkeskus maksaa korvaukset metsänomistajille viime vuonna arvioitujen tuhojen perusteella.
Luhangassa arvioita tehtiin kaksi kappaletta (kuviot 2,0 + 5,7 hehtaaria) yhteensä 7,7 hehtaarilta. Kasvu- ja laatutappiokorvausta maksettiin yhteensä 5.984 euroa. Joutsassa tehtiin niin ikään kaksi arviota (1,1 + 3,8 ha) yhteensä 4,9 hehtaarilta. Kasvu- ja laatutappiokorvausta maksettiin yhteensä 3.961 euroa. Täydennys- ja uudelleenviljelyä ei suoritettu.
Metsänomistajat hakivat vuonna 2019 korvauksia hirvieläinten aiheuttamista vahingoista edellisvuotta vähemmän. Edellisvuonna seutukunnallekin tullut korvaussumma oli 33.000 euroa. Metsänomistajien aktiivisuus hakea korvauksia vaikuttaa summiin, sillä arvioiden mukaan korkeintaan kolmena vahingoista ilmoitetaan.
Korvaukset tulevat tällä kertaa maksuun tavallista aiemmin, jo helmikuun aikana. Hirvivahinkokorvausrahat tulevat valtion varoista, jotka kertyvät metsästäjien hirvilupamaksuista.
Metsäkeskus arvioi Keski-Suomessa hirvieläinvahinkoja viime vuonna 176 hehtaarin alalla. Koko maassa vahinkoja arvioitiin 2.900 hehtaarin alalla. Keski-Suomessa joudutaan tekemään uudelleen- ja täydennysviljelyä hirvivahinkojen takia noin 13 hehtaarin alalla.
Hirvieläinvahinkoja esiintyi pääosin samoilla alueilla Keski-Suomessa kuin edellisvuosinakin. Eniten hirvivahinkokorvauksia maksetaan tänä vuonna Keuruun, Toivakan ja Kivijärven alueille.
Yleensä pahimmat vahingot koetaan hirvien talvilaidunalueilla. Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua. Vahingot ovat lisääntyneet viime vuosina myös taimikkovaihetta varttuneimmissa metsissä. Keski-Suomessa tuhoja ei ollut varttuneissa metsissä.
– Talvilaidunalueilla syntyvät pahimmat hirvieläinvahingot vuodesta toiseen. Hirvet kerääntyvät talvilaitumille, pysyvät siellä ja syövät sitä, mitä on tarjolla. Hirvi on hyvä liikkumaan, mutta se ei usein lähde kahlaamaan paksussa lumessa edes ravinnon perässä, kertoo kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala Suomen metsäkeskuksesta.
Siitä ei ole tietoa, muuttuuko tilanne ja hirvien käytös talvilaidunalueilla, mikäli lunta on vähän tai ei ollenkaan, kuten tänä vuonna.
Metsänomistajat voivat hakea Metsäkeskuksesta korvausta hirvieläinvahingoista. Hirvieläinvahinkoilmoitus kannattaa tehdä sähköisesti Metsäkeskuksen verkkosivuilla.
Janne Airaksinen
Yläkuva: Tässä on arkistokuva hirvituhosta nuoressa kuusikossa alueelta, jossa hirviä on tuplasti suosituksiin nähden. Kuva on julkaistu Joutsan Seudussa vuonna 2009.
Loading ...
