Joutsan keskustassa omakotitalossa asuvien Hilja ja Jaakko Moilasen kodin keittiön lieden hormista tehtiin alkuvuodesta ei-toivottu löytö, naakan pesä, joka paljastui syyksi siihen, miksi liesi oli temppuillut koko loppusyksyn. Syksyllä tulta laittaessa uuni oli vain savuttanut ja Moilaset olivat ihmetelleet sitä, sillä yleensä uuni oli vetänyt hyvin ja se oli vasta syyskuun lopulla nuohottukin.

 – Koskaan aikaisemmin en ole missään nähnyt, että olisi tullut pellin liitoskohdasta savua. Se oli aivan mahdotonta. Ja uuni veti juuri sillä tavalla, että kun pani kaikki räppänät auki, niin sitten se pikkaisen veti, muistelee Hilja Moilanen.

Tämän vuoden alkupuolella Moilaset olivat pyytäneet muurarin katsomaan uunia. Tämä oli todennut uunin olevan kunnossa ja ohjeistanut vielä puhdistamaan sen joka paikasta, jotta se alkaisi vetää. Se ei ollut kuitenkaan auttanut.

Kun Moilaset sitten olivat avanneet hormin tarkastusluukun, hormista tulleet 20-40 senttimetrisen oksanpätkät olivat herättäneet epäilyn tukoksesta hormissa, mahdollisesti naakan pesästä. Paikalle kutsuttu nuohooja oli vahvistanut epäilyn; naakka oli pesinyt hormiin noin kymmenmetrisen hormin puoliväliin välipohjan kohdalle.

Horminpuhdistusoperaation jälkeen Moilasten talon savupiiput verkotettiin, jottei naakka pääsisi toistamaan ei-toivottua pesänrakennusoperaatiotaan. Keittiön lieden hormi, josta naakan pesä löytyi, alkoi Hilja Moilasen mukaan toimia moitteettomasti heti pesän poistamisen jälkeen.

Naakanpesän poisti hormista kaksi nuohousfirman miestä välineinään tehoimuri ja hakkuri. Moilaset itse olivat ehtineet ottaa hormista ulos reilut kymmenen litraa pesäaineksia ja nuohousfirman miehet ottivat tavaraa ulos vielä reilut 50 litraa. Hormin puhdistamisen jälkeen talon savupiiput verkotettiin uusien pesien välttämiseksi.

Koko operaatio kesti Hilja Moilasen mukaan noin tunnin ja hintaa sille kertyi parisataa euroa. Moilanen pitää kustannuksia yllättävän edullisina.

 Nuohoojille Moilasella on toive, että jos nuohouskohteessa epäilee tukosta tai tekee vastaavan löydön, siitä pitäisi ehdottomasti ilmoittaa kiinteistön omistajalle.

– Mutta me ei ainakaan saatu minkään näköistä ilmoitusta.

Moilasten horminpuhdistusoperaatiossa työvälineinä olivat muun muassa vaijerin päähän hitsattu teräsharja, tehokas imuri ja nuohoojan kauha. Kuva: Hilja Moilanen

Sen jälkeen, kun naakanpesä poistettiin Moilasten keittiön lieden hormista, liesi alkoi heti toimia moitteettomasti.

Moilaset haluavat tapahtuneen tulevan laajemmin tietoon, jottei muille kiinteistönomistajille kävisi kuten heille, he kun todella taistelivat uuninsa kanssa loppusyksyn ja pitivät ”häkälöylyjä” hormissa olleen naakanpesän takia. Moilasten vinkki muille onkin, että jos hormi ei yhtäkkiä vedä, on syytä epäillä, voisiko siellä olla naakan pesä – naakkapopulaatiohan on Joutsassa tunnetusti runsas.

Hilja Moilanen sanoo hormin aukaisijoiden kertoneen naakkojen pesivän virallisen, maaliskuussa alkavan pesimäajan ulkopuolellakin.

– Naakathan mokomat ovat semmoisia, että ne tekee koko ajan pesiä. Se ei ajoitu vaan kevääseen.

Moilasten horminpuhdistusoperaatiossa työvälineinä olivat muun muassa vaijerin päähän hitsattu teräsharja, tehokas imuri ja nuohoojan kauha. Kuva: Hilja Moilanen

Joutsassa selkeästi lisääntyvä ongelma

Naakan pesä savupiipussa tai hormissa ovat tuttu juttu sysmäläisen, Joutsan seutukunnallakin nuohoavan Pepen Piippupalvelu Oy:n toimitusjohtaja Petri Kuituselle. Tapauksia tulee Pepen Piippupalvelun toimialueella vastaan jos ei viikoittain, niin kuukausittain. Nimenomaan Joutsan kirkonkylällä kyse on Kuitusen mukaan selkeästi lisääntyvästä ongelmasta.

Tulisijan hormiin rakennettu naakanpesä voi tulla Kuitusen mukaan ilmi siten, että tulta laittaessa tulisija ei vedä. Ilmanvaihtohormissa oleva pesä on voinut ilmetä esimerkiksi niin, että vessassa on alkanut kuulua lintujen ääniä, kun pesä on ollut vessan venttiilin kohdalla.

Hormissa olevan pesän voi yleensä paikallistaa Kuitusen mukaan tarkistamalla hormit katolla tehokkaan lampun valossa.

– Yleensä pesän tavoittaa siitä parin kolmen metrin syvyydeltä, eli sen näkee ihan suoraan, että se siinä on. Sitten jos on tilanne, että on epäily pesästä, eikä sitä näy, sitten on kamerat millä pääsee kuvaamaan hormin tarpeen vaatiessa, sanoo Kuitunen.

Talviolosuhteissa asian voi tarkistaa sisäkautta savukynän tai merkkisavun kanssa. Jos ilmanvaihtoventtiilissä on veto, savun pitäisi lähteä venttiiliin suuntaan.

Horminpuhdistusoperaatiossa Moilasten keittiön lieden hormista poistettiin naakan pesätarpeita runsaat 60 litraa. Kuva: Hilja Moilanen

Nuohoojalla kestää Petri Kuitusen mukaan pesästä riippuen tunnista kahteen tuntiin, kun tämä rikkoo pesän ja poistaa sen rippeet tulisijan kautta. Oksanpätkistä, savesta ja erinäisistä pehmusteista rakennettua naakan pesää saattaa olla hormissa puolitoista, kaksikin metriä.

– Monesti tilanne on se, että on ollut hormi käyttämättä ja naakka on tehnyt pesän ja seuraavana vuonna se on kantanut sinne lisää tavaraa. On periaatteessa monta pesää päällekkäin, sanoo Kuitunen.

Hänen mukaansa ainoa toimia keino pitää naakat pois savupiipuista on verkottaminen. Verkon on oltava riittävän harvareikäistä, jottei se mene savusta tukkoon, mutta sellaista, ettei naakka mene siitä läpi. Lisäksi sen on oltava hitsattua, jottei naakka pysty suurentamaan reikiä. Kiinnitysvaiheessa on myös huomioitava, että naakka ei saa verkkoa pois, mutta nuohooja saa.

– Välillä näkee niitä, että verkko on laitettu sillä lailla, ettei siitä mene mikään läpi. Se on todella hyvin kiinni ja kun olet nuohoamassa, täytyy hakea työkaluja, että saa sen verran verkkoa sivuun, että pääsee työn tekemään, sanoo Kuitunen.

Tässä vaiheessa vuotta hormit ehtii hänen mukaansa suojata ennen naakkojen pesänrakennuskauden alkua. Siinä tapauksessa, että naakka on ehtinyt munia pesään ja sillä on poikaset, on pesän purkaminen jätetty myöhemmälle kesälle.

Naakka pesii tyypillisesti kaupungeissa, kirkonkylissä ja maatalousympäristöissä.

Naakka

  • Varislintu, joka pesii tyypillisesti kaupungeissa, kirkonkylissä ja maatalousympäristöissä.
  • Rakentaa pesänsä yleensä savupiippuun, tuuletuskanavaan tai muunlaisiin rakennusten koloihin, myös luonnonkoloihin kuten vanhoihin lehtipuihin puistoissa tai peltojen laitamilla.
  • Kanta lisääntynyt voimakkaasti, maa- ja metsätalousministeriö arvioi Suomen pesimäkannaksi vuosi sitten noin 110.000 naakkaparia.
  • Tekee tuhoja muun muassa tukkimalla savupiippuja ja muita rakenteita, sotkemalla ulosteilla ympäristöä, tuhoamalla muiden lintujen pesiä ja aiheuttamalla maatalousvahinkoja.
  • Pyydystäminen on sallittua, mutta pesimäaikana 10.3.-31.7. naakka on rauhoitettu.
  • Lisääntymisaikanakin naakkoja voi pyydystää Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla tai ilmoitusmenettelyn puitteissa.

Lähteet: Suomen lintuatlas, luontoportti.com, Suomen riistakeskus

Tarja Kuikka

Tagged with →