Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous pidettiin 5.2. Joutsan seurakuntakodilla. Osallistujia oli paikalla 49 henkilöä.

– Yhdistyksen vuoden 2019 toiminta koostui pitkälti edellisvuoden mallilla, ja käytännössä toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Riistakeskuksen edellyttämiä tehtäviä, tiivisti yhdistyksen toiminnanohjaaja Jyrki Ilmonen.

Rhy järjesti metsästystutkintoon valmentavan koulutuksen, metsästäjätutkinnot, ampumakokeet ja harjoitusammunnat. Kilpailupuolella pidettiin hirviseurueiden hirviammuntakilpailut, kiekkomestaruuskilpailut ja kisattiin Toivakan rhy:tä vastaan hirviammunnassa. Vuoden pienpeto- ja metsästyskoirakilpailua jatkettiin ja hirvenhaukkumestaruudet ratkottiin.

Suunnittelua ja käytännön metsästystä varten pidettiin hirvi- ja karhutilaisuudet. Koulutusta ja opastusta järjestettiin eri tavoilla, näistä esimerkkeinä hirvieläinten valikoiva metsästys sekä houkuttelupyynti pillillä.

Suurriistavirka-apu- ja suurpetoyhdyshenkilöiden toiminta oli kiitettävän vilkasta. Hirvi- ja suurpetovahinkotarkastuksia suoritettiin yhteistyössä Metsäkeskuksen ja maaelinkeinoasiamiehen kanssa. Metsästyksen valvonta näytteli myös omaa osaansa toiminnassa.

– Vuoden 2020 toiminta tulee noudattelemaan edellisvuoden mallia. Uusina tapahtumina toteutetaan muun muassa hirvieläinvahinkojen ennaltaehkäisyyn ja riistametsänhoitoon keskittyvä koulutustilaisuus. Lisäksi pidämme Metsästys harrastuksena -tilaisuuden, jossa avataan metsästystä käytännössä, mitä siinä vaaditaan ja miten pääsee mukaan metsästysharrastukseen. Tulossa on myös eläinten jäljestyskoulutus, jossa perehdytään jäljestykseen koiraa apuna käyttäen, mainitsee Ilmonen.

Myös ampumarataa kehitetään. Hirviradalle on suunnitteilla hankkia sähköiset näyttötaulut helpottamaan ampumaharjoittelua.

Suurpetojen osalta tilanne on pysynyt hallinnassa. Karhukanta on edellisvuoden tasolla. Itä-Päijänteessä oli karhun kaatolupa vuonna 2019 ja se käytettiin. Kuluvalle vuodelle karhun kaatoluvan hakemiseen on myös perusteet olemassa.

Ilvesten osalta havainnoissa on tapahtunut laskua, ja tähän on pyritty saaduilla ja käytetyillä kaatoluvilla. Edelleen Itä-Päijänteessä on vahva ilveskanta, joka vaatii seurantaa ja säätelyä metsästyksellä. Susista ja ahmoista on kirjattu satunnaisia havaintoja viime vuoden aikana.

Ilmosen mukaan hirvi puhuttaa edelleen, sillä se on ollut Itä-Päijänteen alueen metsästyksessä isossa roolissa.

– Tavoite on ollut saada talvehtimaan jäävä kanta alle 3 hirveä/ 1000h. Siihen on pyritty pääsemään jo useamman vuoden ajan ja nyt siinä onnistuttiin. Vuoden 2019 hirvilupaosakkaat vahvistivat tavoitteeksi 2,8 hirveä tuhannelle hehtaarille, se saavutettiin ja siitä on pidettävä kiinni tulevaa hirviverotussuunnitelmaa laadittaessa. Pienten hirvieläinten osalta kanta on vahvistunut ja metsästys on edelleen pysynyt maltillisena, kiittelee Ilmonen.

Riistakeskuksen puheenvuorossa riistasuunnittelija Teemu Lamberg toi esille toimintaa yleisellä tasolla. OmaRiista-palvelu kehittyy ja sinne tullaan lisäämään uusia toimintoja. Ampuma-aselainsäädäntö on muutoksen alla. Lyijyhaulien käyttökiellon esille tuleminen puhuttaa.

Lamberg kävi läpi suurpetotilannetta ja hirvieläimiä painottaen riistalaskentojen tärkeyttä. Keski- Suomen kanalintukanta on nyt kasvussa, mutta muutaman edellisvuoden aallon pohja vaatisi useamman hyvän pesintäkevään, jotta kanta saadaan hyvälle tasolle. Kanalintujen pesinnän epäonnistumisissa esimerkiksi sääolosuhteet näyttelevät suurta osaa.

Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen muodostaa vuonna 2020 puheenjohtaja Matti Haapala ja jäsenet Jouko Koivikko, Jussi Laitinen, Niilo Peltonen, Annamari Pirinen, Mikko Soisalo ja Markku Vänttinen.

Maanomistajajärjestön edustajana on Jukka Huuskola. Ratamestarina toimii Markku Malin, hänelle rhy:n hallitus on nimennyt avustavaksi ratamestariksi Veijo Valtosen. Toiminnanohjaajana on edelleen Jyrki Ilmonen.

Kokouksessa palkittiin Riistakeskuksen hopeisella ansiomerkillä Markku Malin ja Riistakeskuksen pronssisella ansiomerkillä Kari Mutkala.

Vuoden 2019 metsästyskoirana palkittiin norjanharmaahirvikoiranarttu Ristisaaren Inka, omistaja Arto Niinikoski. Pienpetokilpailuun osallistui ilahduttava määrä 29 henkilöä. Saalismäärä oli huomattava 475 pienpetoa, joista 314 supikoiraa, 43 kettua, 39 näätää, 27 minkkiä ja 52 mäyrää.

Arvonnan perusteella kilpailussa palkittiin Pentti Norola, Pentti Halinen, Heimo Pajunen, Markku Kanerva, Veijo Valtonen, Arto Vekkeli, Jouni Rinne, Kimmo Hietanen, Harri Järvinen ja Mikko Halinen.

Info

Itä-Päijänteen rhy käsittää Joutsan ja Luhangan kunnat. Toimialueen pinta-ala on 107791 ha.

Riistanhoitoyhdistyksen jäsenmäärä 2019 oli 922 henkilöä, heistä riistanhoitomaksun suorittaneita 784 henkilöä.

Yhdistyksen talous on hyvällä mallilla.

Janne Airaksinen

Yläkuva: Riistanhoitoyhdistyksen pitkäaikainen ratamestari palkittiin Riistakeskuksen hopeisella ansiomerkillä. Kuvassa vasemmalla riistasuunnittelija Teemu Lamberg, Markku Malin ja rhy:n varapuheenjohtaja Niilo Peltonen. Kuva: Jyrki Ilmonen.