Voimistelu- ja urheiluseura Joutsan Tarmo ry täytti viime vuonna sata vuotta. Nimellisesti seura oli olemassa jo 1910-luvun alkupuolella eli ennen perustamisvuodeksi nimettyä vuotta 1919, mutta viimeksi mainittuna vuonna perustettiin Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry ja tuolloin Tarmokin liittyi liittoon.

Tarmon juuret kietoutuvat Joutsan työväenyhdistyksen historiaan, vaikkei se tiettävästi olekaan varsinaisesti kuulunut yhdistyksen alaisuuteen. Tarmon toiminta nivoutui työväenyhdistyksen toimintaan jo ennen vuoden 1918 kansalaissotaa, sillä työväenyhdistyksellä oli jo tuolloin oma kokoontumispaikka, jota Tarmo vuokrasi varainkeruumielessä järjestettyjä iltamiaan varten. Useilla vuosikymmenillä seura myös vastasi esimerkiksi työväenyhdistyksen kesätapahtumien urheilullisesta ohjelmasta.

Tarmon urheilutoiminta oli tiettävästi aktiivisimmillaan ennen sotavuosia ja vielä jonkin aikaa sotien jälkeen. Lajivalikoima oli pitkään laaja, sillä seuran riveissä harrastettiin esimerkiksi yleisurheilua, pesäpalloa, voimistelua, painia, painonnostoa ja hiihtoa.

Joutsan Pommilla oli kuitenkin jossain määrin samoja lajeja, joten 1970-luvun puolivälissä seurat jakoivat vastuualueita. Pommi otti hoitaakseen yleisurheilun, hiihdon ja lentopallon, Tarmo jääkiekon, pesäpallon, jalkapallon, muut mahdolliset joukkuepelit, painonnoston, painin, uinnin ja nyrkkeilyn. Seuroilla oli myös vuosina 1949-1964 yhteinen tanssilava, Valklammin harjulla sijainnut Harjulinna.

Joutsan Tarmon voimistelijoita 1930-luvulla. Kuvasta tunnistettu Unto Laaksonen (3.vas.), Sulo Haapala (5.vas.) ja Otto Ripatti (oik.). Kuvan omistaja: Reijo Hamina

Sadan vuoden varrelle on mahtunut hiljaisiakin vuosia. Ainakin yksi tällainen ajanjakso oli vuosina 1978-1985, jolloin Tarmolla ei ollut lainkaan toimintaa. Hiljentyminen oli alkanut pikkuhiljaa 1960-luvulla, ja 1970-luvun loppua kohti mennessä seura uinahti kokonaan. Sitä ei lakkautettu, mutta toimintaa ei ollut.

Keväällä 1985 Tarmo heräteltiin henkiin. Elvyttämisen taustalla vaikutti uutena lajina aloitettu judo. Henkiin heräämisen jälkeen seuralla oli useita jaostoja – muun muassa judo- ja voimailujaosto, shakkijaosto sekä kuntoliikuntajaosto, joista viimeksi mainittu järjesti esimerkiksi katuviestejä ja muita kuntoilutapahtumia.

Hieman myöhemmin oli vielä moottorijaostokin, jonka jäsenet kilpailivat ympäri Suomea. Nimenomaan judolla oli kuitenkin keskeinen osuus seuran toiminnassa. Seuraavalla vuosikymmenellä muut aktiviteetit alkoivat jäädä ja toiminta keskittyi yksinomaan judoon.

Joutsan Tarmon puheenjohtajina ovat toimineet sadan vuoden varrella ainakin Timo Hartonen, Konsta Friman, Arto Niinikoski, Arto Nieminen, Väinö Laitinen, Aarre Päri, Kari Maunula sekä nykyisin tehtävää hoitava Tuomo Rantanen. Seuran jäsenmäärä on ollut tiettävästi suurimmillaan ennen sotia ja vielä 1950-luvulta 1970-luvun alkupuolelle. Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä harrastustoiminta voimistui suurten ikäluokkien myötä ja tuolloin Tarmon jäsenmäärä oli yli sadan. Nykyisin jäseniä on kolmisenkymmentä.

Lähteet: Vanhatalo, Mirja (toim.) Aatteen voima, Työväenyhdistysten historiaa Joutsassa sata vuotta; Joutsan Seutu 9.5.1985; Reijo Haminan ja Tuomo Rantasen haastattelu.

Judo käynnistettiin haastavassa ilmapiirissä

Judoon opiskeluvuosina Heinolassa tutustunut ja lajin vuonna 1985 Joutsaan tuonut Arto Nieminen muistelee teoksessa Aatteen voima, Työväenyhdistysten historiaa Joutsassa sata vuotta Joutsassa heränneen 1980-luvulla nuorison piirissä keskustelua jonkin kamppailulajin harjoitusmahdollisuuksien järjestämisestä.

Laji aloitettiin Tarmossa innolla, mutta ei haasteitta. Työväenyhdistyksen teoksessa Nieminen muistelee, että esimerkiksi muiden lajien aktiivit ja kunnan liikuntatoimesta vastaava virkamies kokivat judon tulevan kilpailijaksi avustuksia ja salivuoroja jaettaessa.

Liikuntasihteeri vaati näyttöjä harjoitusmahdollisuuksien ja tuen järjestämiseksi, mutta näyttöjä oli hankala antaa ilman harjoittelupaikkaa. Tatamejakaan ei ollut. Myöskään liikunnanopettajat eivät judosta innostuneet, vaan puhuivat aggressiokoulutuksesta.

Nykyisin Mikkelissä asuva Nieminen kertoo Joutsan Seudulle, että vastustus harmitti, muttei lannistanut.

–Tänä päivänä se varmaan nähdään sillä lailla, että jos pienessä kunnassa pystyy harrastamaan useita lajeja, niin nehän ovat hienoja juttuja, vertaa Nieminen.

Hän pitää tärkeänä vaihtoehtojen tarjoamista ja sanoo judon olleen yksi vaihtoehto niille, jotka eivät pitäneet esimerkiksi hiihdosta.

Harjoitusten ohella myös judoleirit ovat kuuluneet pitkään Joutsan Tarmon toimintaan. Toukokuussa 2018 seuran järjestämällä alueellisella kesäleirillä toimi ohjaajana joutsalaislähtöinen entinen kilpajudoka Jussi Uotila (vas.). Kuva: JS Arkisto / Markku Parkkonen

Tarmon judoharjoitukset käynnistyivät TUL:n urheiluopistolta Pohjasta lainatuilla voimistelumatoilla. Viralliset tatamit seura sai vuonna 1987. Näyttöjä alkoi tulla; jo samana vuonna saatiin seitsemän piirinmestaruutta, kuusi hopeaa ja neljä pronssia. Kilpailussa käytiin pian ulkomaillakin, esimerkiksi Seija Lavia sai vuonna 1990 SM-hopeaa Valko-Venäjällä ja Saku Hamina osallistui Israelissa Euroopan työväen urheiluliiton EM-kisoihin. Tarmon judokuvioista vastasi Arto Nieminen, tosin hänellä oli harjoituksissa apuvetäjiäkin ja myös seuran ulkopuolisia vetäjiä käytettiin tarvittaessa.

1990-luvun alkupuolella Joutsasta pois muuttanut ja sen myötä Tarmon jättänyt Nieminen iloitsee siitä, että Joutsassa on nykyään monipuolinen järjestökenttä, jossa kaikilla urheiluseuroilla on mahdollisuus toimia. Sekin ilahduttaa häntä, että judo on Joutsassa voimissaan.

Vaikka vaikutti itse keskeisesti lajin tuloon, Nieminen painottaa, että kyse on ollut monien ihmisten yhteistyöstä ja sanoo monien tehneen hänen jälkeensäkin tärkeää nuorisotyötä Tarmossa, esimerkkinä nykyinen puheenjohtaja Tuomo Rantanen.

– Terveisiä vaan Rantaselle, että tekee hyvää työtä, pyyteetöntä työtä. Siitä harvoin saa kiitosta, kun yrittää liikuttaa toisia ihmisiä ja antaa heille mahdollisuuden harrastaa ja pitää terveellisiä elämäntapoja yllä. Se on varsin hieno tehtävä.

Nieminen seuraa yhä Tarmon judokoiden ottelumenestystä.

– Kyllähän se on varsin arvostettavaa, että niin pieneltä kylältä ihmiset harrastavat hieman erikoisempaa lajia ja käyvät kilpailuissa.

Nykypäivänä Joutsan Tarmon toiminta on pitkälti seuran nykyisen puheenjohtajan Tuomo Rantasen (vas.) ja hänen poikansa Tuomas Rantasen harteilla.

Merkkivuosi meni arkisissa kuvioissa

Viimevuotinen merkkivuosi ei näkynyt Joutsan Tarmon toiminnassa seuran puheenjohtaja Tuomo Rantasen mukaan juurikaan, vaan toimintaa järjestettiin tavalliseen tapaan. Seuralla oli ja on yhä viikoittain kolmet judoharjoitukset vanhan yläasteen liikuntasalissa ja lisäksi se järjestää leiritoimintaa ja osa sen jäsenistä kilpailee.

Samoihin harjoituksiin osallistuvat Rantasen mukaan kaiken tasoiset judokat. Harjoittelemista muidenkin kuin oman tasoisten kanssa hän pitää voimavarana.

– Täällä saa erilaisia vastuksia, hän perustelee.

Vaikka kaikilla judokoilla on mahdollisuus kilpailla, voi seurassa silti harrastaa harrastusmielessäkin. Tosin se huono puoli jälkimmäisessä Rantasen mukaan on, että jos osallistuu leirille, siellä on vastassa pääosin kilpailevia.

– Se on sitten aika kovaa kyytiä ja sitä ei ymmärrä, jos harjoittelee vaan harrastusmielessä, Rantanen sanoo ja lisää harrastajan myös etenevän judokan osaamistasosta kertovalla vyöasteikolla kilpailevia hitaammin.

Tarmon nuorista Konsta Juntunen (etualalla selin.), Oskari Heiskanen ja Helmi Hutri pyrkivät parhaillaan nuorten maajoukkueeseen.

Viime vuonna Tarmon judokoiden parhaimpiin sijoituksiin kuuluivat esimerkiksi Jani Tonterin voitot Jyväskylä Shiain miesten alle 90-kiloisten sarjassa ja avoimessa sarjassa, Kaapo Lehtisen voitto Väli-Suomen Junnu Cupin alle 13-vuotiaiden poikien alle 61,5-kiloisten sarjassa ja Oskari Heiskasen voitto Vekara Shiaissa.

Isommista kisoista Konsta Juntunen otti seitsemännen sijan nuorten SM-kisoissa ja PM-kisoissa. Juntunen pyrkii parhaillaan Oskari Heiskasen ja Helmi Hutrin kanssa nuorten maajoukkueeseen.

Nykyisin Tarmon toiminta on pitkälti Tuomo Rantasen ja hänen poikansa, seuran harjoituksia vetävän Tuomas Rantasen harteilla. Myös Jani Tonteri on vetänyt välillä perjantain harjoituksia, mutta vetäjien löytäminen yleisesti ottaen on ollut Tuomo Rantasen mukaan ongelmallista, sillä monillakaan ei ole intoa ryhtyä hommaan.

– Se nousee aina esiin se rahakysymys, että pitäisi maksaa jotain.

Seuraa pyöritetään kuitenkin vapaaehtoisvoimin.

Itse Rantanen lähti Tarmon toimintaan 1990-luvun lopulla lastensa kautta ja vuonna 2007 hänet valittiin puheenjohtajaksi. Tänä vuonna hän aikoo luopua tehtävästä, mutta jatkaa muuten seurassa. Tarmon tulevaisuuden hän uskoo olevan ihan hyvä, mutta sanoo sen vaativan innokkaita toimijoita.

Tarja Kuikka

Yläkuva Tarmon judoharjoituksista. Harjoitukset vetää Tuomas Rantanen (kuvassa keskellä selin), jonka harjoitusvastustajana kuvassa on Jani Tonteri.

Tagged with →