Joutsan Seutu raportoi (22.1.) uudesta tuulivoimahankkeesta, joka on suunnitteilla Jyväskylän eteläosaan ja Luhangan kuntarajan välittömään läheisyyteen. 800 hehtaarin voimala-alueelta 275 metrin korkeuteen kohoavat roottorit näkyisivät ja vaikuttaisivat merkittävästi kolmen kunnan luonto- ja kulttuurimaisemassa.
Voimala-alue on tulossa muutaman kilometrin päähän Putkilahdesta, joka valittiin vuoden 1995 kyläksi Suomessa. Siellä on myös yli 200 hehtaaria Natura-alueita. Mikä tärkeintä, Putkilahti on yksi valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Valtioneuvoston päätöksellä näitä alueita koskee velvoite tukea ja kehittää alueiden maisemanhoitoa ja ne tulee ottaa huomioon alueiden käytön suunnittelussa kuten maakuntakaavoissa. Kuinka Putkilahden maisemaan ja sen hoitoon sopii viereen suunniteltu jättimäinen voimalahanke?
Tuulivoimalat näkyvät myös lähimmillään kuuden kilometrin päässä olevaan Leivonmäen kansallispuistoon. Hajallaan olevan loma-asutuksen ja Putkilahden taajaman lisäksi hanke koskisi Tammijärven ja Luhangan kirkonkylän asutustaajamia, jotka jäisivät kahden tuulivoimapuiston vaikutusalueelle.
Selvää on, että hankkeen toteutuessa lähiasukkaille aiheutuisi merkittäviä melu- ja muita mukavuushaittoja. Voimaloiden matalataajuinen värähtely näkyy mittalaitteissa 15-20 kilometrin etäisyydellä. Niiden mahdollisia fysiologisia ja psykologisia haittavaikutusta Suomessa ei kuitenkaan toistaiseksi ole otettu huomioon. Mutta kuka haluaa ostaa esimerkiksi kesämökin alueelta, jossa edes epäilys tällaisesta hiipii mieleen?
Yhtä mieltä voitaneen olla siitä, että tämä suuri teknologiahanke ei hyödyttäisi taloudellisesti lainkaan Luhangan eikä Joutsan kuntia eikä niiden asukkaita. Sen sijaan luontoarvoistaan tunnetulle seutukunnalle koituisi mittavat viihtyvyys- ja imagohaitat, jolla on myös kielteisiä taloudellisia vaikutuksia.
Olen ollut aiemmin tuulivoiman kannattaja, jos rakentamisessa on otettu huomioon alueen asukkaiden intressit ja luontoarvot. Kun tällainen yhdistelmä ei näytä olevan mahdollista, kantani on nyttemmin muuttunut. Kääntymykseeni vaikuttaa myös kokemukset maatuulivoimaloiden vaikutuksista muualla. Esimerkiksi Saksassa tuulivoimateollisuus on taloudellisesti ahdingossa ja jo tänä vuonna siellä alkaa 6000 kannattamattoman voimalan purkaminen. Mittava jäteongelma Saksassa on syntymässä voimaloiden komposiittilavoista, joiden romuttamiseen ja kierrättämiseen ei ole keksitty taloudellisesti ja ekologisesti kannattavaa ratkaisua.
On myös sanottu, että Saksassa vaikeuksiin joutuneet tuulivoimayhtiöt hakevat uusia markkinoita hyväuskoisista suomalaiskunnista. Siitäkö on kysymys myös projektiyhtiö Salola Wind Park Oy:n hankkeessa, jota halutaan viedä pikavauhtia läpi ympäristöhallinnossa? Mielestäni alueen kuntien ja Keski-Suomen liiton ja museon minivelvollisuus on edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (yva) seutukuntaan merkittävästi vaikuttavassa teknologia- ja ympäristöhankkeessa.
Juhani Räsänen
luhankalainen
Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat Joutsan Seudun lukijoiden mielipidekirjoituksia.
Loading ...
