Energiaturpeen käyttö on puolittunut Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyinen verokanta ja erityisesti uudelle tasolle kohonnut päästöoikeuden hinta ovat kiihdyttänyt ja kiihdyttävät energiajyrsinturpeen kysynnän laskua lähivuosina.
Vapon oman ennusteen mukaan jyrsinturpeen kysyntä laskee tästä puoleen jo vuoteen 2025 mennessä. Siksi yhtiö valmistautuu kysynnän laskuun lopettamalla energiaturpeen tuotannon yli 90 tuotantoalueella Suomessa.
Joutsassa suurin osa turvesoita jatkaa toimintaansa entiseen tapaan. Kuitenkin Leivonmäellä sijaitseva Haapasuon tuotantoalue kuuluu osaksi alasajettaviin. Viime vuosi oli viimeinen toimintakausi Haapasuon lohkoille LI, L2 ja L3, eli 33,6 hehtaarilta, joka on noin puolet koko tuotantoalueesta. Koko maassa tuotantopinta-ala pienenee noin 5.000 hehtaarilla.
Juha Pöyhönen Vapolta kertoo, että vesienkäsittelyrakenteet ja siihen liittyvä näytteenotto toimivat normaalisti vielä kaksi vuotta. Sitten alue siirretään Vapon termein kuvattuna seuraavaan maankäyttömuotoon. Mikä se on, on toistaiseksi vielä tarkemmin pohtimatta.
Vapo toimitti asiakkailleen Suomessa vuonna 2018 noin 9 miljoonaa kuutiota energiajyrsinturvetta. Turpeen kokonaiskysyntä alenee, minkä johdosta yhtiö tekee kuluvan vuoden tilinpäätökseen kymmenien miljoonien alaskirjauksen.
Toimitusjohtaja Vesa Tempakan mukaan päästöoikeuden hinnan nousu alle kymmenen euron tasolta hiilitonnilta noin 25 euroon hiilitonnilta on nostanut energiaturpeen selvästi haketta kalliimmaksi ja hinnannousu näyttää olevan pysyvää, mikä vaikuttaa oleellisesti turpeen lähivuosien kysyntään.
– Olemme aikaisemmin sanoneet, että energiaturpeen käyttö tulee varmasti laskemaan Suomessa nykyisillä verokannoilla ja päästöoikeuden hinnalla puoleen vuoteen 2030 mennessä. Tämä on asetettu myös Suomen nykyisen hallituksen tavoitteeksi hallitusohjelmassa. Nyt näyttää siltä, että tuo lasku on kaksi kertaa ennakoitua nopeampaa. Nykyinen 25 euron päästöoikeuden hinta vastaa runsaan 8 euron turveveron kustannusta megawattitunnilta, joten se on merkittävästi suurempi kuin 3 euron turvevero, Tempakka sanoo.
Tempakan mukaan viime vuonna Suomessa tuotettiin turpeella, kivihiilellä ja hakkeella kullakin runsaat 15 TWh lämpöä.
– Jo nyt on selvää, että kotimaisella hakkeella ei pystytä korvaamaan sekä turvetta, että kivihiiltä ilman suuria markkinahäiriöitä. Jo nykyisellä verokannalla ja päästöoikeuden hinnalla turve on sekä haketta että ainespuuta kalliimpi polttoaine energiayhtiöille, Tempakka muistuttaa.
Energiaturve muodostaa tällä hetkellä noin 20 prosenttia Vapo Oy:n liikevaihdosta, joskin sen merkitys yhtiön tulokselle ja kassavirralle on suurempi.
– Energiaturpeen käyttö pienenee luonnostaan ja se jää varmuudella 2030-luvulla lähinnä huoltovarmuuspolttoaineeksi. Ei ole syytä kiihdyttää turpeen alasajoa, koska sen kustannukset ovat hyötyjä suuremmat”, Tempakka summaa.
Janne Airaksinen
Loading ...
