Pohjavesialueet jaotellaan nykyisin vedenhankintaa varten tärkeiksi, vedenhankintaan soveltuviksi sekä maa- tai pintavesiekosysteemiä ylläpitäviksi. Keski-Suomessa on reilut 250 pohjavesialuetta. Osalla pohjavesialueita sijaitsee erilaisia ihmistoimintoja, jotka voivat aiheuttaa pohjavedelle uhkaa. Joutsassakin on kaksi tällaista kohdetta. Ennaltaehkäisevällä pohjavedensuojelulla onkin tärkeä rooli.

Äskettäin Keski-Suomen ely-keskus tiedotti pohjavesien tilasta ja riskin alaisista pohjavesialueista. Erilaiset alueet oli luokiteltu karttaan, ja Joutsan kohdalle oli merkitty kaksi riskialuetta. Kartan selitteen mukaan toisessa riskialueessa oli hyvä tilanne ja toisessa huono tilanne.

Keski-Suomen ely-keskuksen hydrogeologi Kari Illmer kertoo, että punainen riskialue tarkoittaa Pekkasten pohjavesialuetta ja sininen Joutsan pohjavesialuetta.

– Joutsan pohjavesialue on riskialue, koska siellä on Solatien vedenottamossa todettu aikoinaan [vuonna 2007] torjunta-aineita. Määrät olivat pieniä, mutta ylittivät tuolloin ympäristönlaatunormin. Vedenottamokin suljettiin varotoimenpiteenä. Päästölähdettä jäljitettiin ottamalla näytteitä vedenottamon ympäristöstä ja lehtiartikkelein kyselemällä. Mitään ei kuitenkaan tullut esiin kummallakaan tavalla, kertoo Illmer.

Nykyisin määrät ovat laskeneet ympäristönlaatunormin tuntumaan ja alle, minkä perusteella tila arvioitiin hyväksi. Pohjavesialuetta ei kuitenkaan vielä poistettu riskialueluettelosta.

Pekkasen pohjavesialue on riskialue, koska siellä on pohjaveden havaintoputkessa havaittu tiesuolauksen mukana tullutta kloridia ympäristönlaatunormin ylittävä määrä. Lisäksi pohjavesialueella on yksityiskaivossa todettu ammoniumtyppeä ympäristönlaatunormin ylittävä määrä, ilmeisesti maatalouden saattelemana.

– Näiden molempien perusteella arvioitiin tuo huono tila Pekkasen pohjavedelle. Pekkasen vedenottamolle näistä ei kuitenkaan ole vaaraa.

Illmerin mukaan kloridi on havaittu jo ainakin 90-luvulla, minkä vuoksi pohjavesialueella kulkevalle tieosuudelle rakennettiin tuolloin aikoinaan pohjavesisuojaus.

– Tästä huolimatta pitoisuus on pysytellyt kiusallisesti ympäristönlaatunormin tuntumassa. Ongelma on siis ollut jo ennen kuin ympäristönlaatunormista tiedettiin mitään. Pekkasen vedenottamolla kloridipitoisuuden ympäristönlaatunormi ei kuitenkaan ole ylittynyt, muistuttaa Ilmer.

Uhkia pohjavesille saattavat aiheuttaa esimerkiksi teollisuuslaitokset, yritykset, tieverkon talvisuolaus tai tieverkolla kuljetettavat vaaralliset aineet. Myös aiemmat, jo lopetetut ihmistoiminnot ovat aikoinaan saattaneet aikaansaada maaperän pitkäaikaista pilaantumista ja tätä kautta uhkaa pohjavedelle vielä nykyisinkin. Vesienhoidossa tällaisia pohjavesialueita kutsutaan riskinalaisiksi pohjavesialueiksi. Niitä on Keski-Suomessa 29.

Suurimmassa osassa pohjavesialueita pohjaveden määrä on riittävä ja laatu hyvä. Vesienhoidossa sanotaan tällöin, että pohjaveden määrällinen ja kemiallinen tila on hyvä. Myös pienellä osalla riskinalaisista pohjavesialueista pohjaveden tila on ihmistoimintojen aiheuttamista uhkista huolimatta edelleen hyvä. Näillä pohjavesialueilla saattaa kuitenkin olla vaara, että pohjaveden tila muuttuu huonoksi ilman pohjaveden suojelutoimenpiteitä. Tällaisia pohjavesialueita on Keski-Suomessa seitsemän.

Suurimmalla osalla riskinalaisista pohjavesialueista pohjaveden tila on huono. Tällaisia pohjavesialueita on Keski-Suomessa 22. Pohjaveden tilaa ei tunneta lainkaan osalla riskinalaisista pohjavesialueista, koska sitä ei syystä tai toisesta ole toistaiseksi selvitetty. Tämän vuoksi tällaisten pohjavesialueiden pohjaveden määrää ja laatua on jatkossa selvitettävä tarkemmin. Tällaisia selvitystarvealueita on Keski-Suomessa 16.

Pohjavesialueiden pilaantunutta maaperää ja huonossa tilassa olevaa pohjavettä voidaan kunnostaa erilaisilla vesienhoitotoimenpiteillä. Tällaisia ovat esimerkiksi pilaantuneiden alueiden kunnostaminen, tieverkon talvisuolauksen vähentäminen tai pohjaveden suojaaminen tieverkon kuormittavimmilla osilla. Ennaltaehkäisy on teknisesti yksinkertaisempaa ja taloudellisesti kannattavampaa kuin jälkikäteen tehtävä maaperän ja pohjaveden kunnostaminen.

Janne Airaksinen

Yläkuva: Mitään suurta päällekaatuvaa vikaa seudun pohjavesissä ei ole. Karttakuva kertoo, kuinka Keski-Suomen ely-keskus on listannut silmällä pidettävät pohjavesialueet, ja siksi Joutsan kohdalta voi erottaa kaksi Riskialue-luokitusta.

Tagged with →