Joutsan Seutu julkaisee vuoden 2019 aikana paperilehdessä julkaistuja Eeva Grönstrandin Nokatusten-haastatteluja JS Digissä joulunaikaan.

Kuka olet?

– Olen Milla Tuominen, syntyperäinen joutsalainen. Työskentelen perhehoitajana yhdessä mieheni kanssa. Perheeseemme kuuluu viisi sijoitettua ja neljä itse synnytettyä lasta. Lisäksi meillä asuu myös muutamia tukilapsia. Ensimmäinen sijoituslapsi tuli meille vuonna 2012 ja siitä se sitten lähti. Nuorin sijoitettu lapsi tuli meille muutaman kuukauden ikäisenä ja hän on nyt kolmevuotias.

Mikä on parasta työssäsi?

– Monesti rankoista taustoista tulevat sijoitetut lapset eivät koe olevansa arvokkaita. Parasta työssäni on nähdä heidän kasvamisensa ja eheytymisensä. On myös hienoa saavuttaa tilanne, jossa sijoituslasten vanhemmat alkavat luottaa minuun ja hyväksyvät sen, että heidän lapsellaan on kahdet vanhemmat. Kokemukseni mukaan myös vaikeista oloista tulleilla lapsilla kaikki kääntyy lopulta voitoksi elämän polulla.

Entä mikä on haastavinta työssäsi?

– Perhehoitajan koti on hänen työpaikkansa. Siksi kotimme on auki lukuisille vieraille ihmisille, kuten lasten sukulaisille, terapeuteille ja monenlaisille perhetyöntekijöille. Perhehoitajalla ei myöskään ole rajattua työaikaa, vaan kaikki aika on työaikaa. Siksi minua hieman ärsyttää, jos joku toteaa minulle, että olen ”vain” kotona. Tässä työssä on myös opittava hyväksymään se tosiasia, että perheesemme sijoitettu lapsi, johon olemme vahvasti kiintyneet, voidaan myös palauttaa takaisin vanhemmilleen.

Teillä näyttää olevan aikamoinen eläintarha. Montako eläimiä on yhteensä?

– Eläimiä on rapiat sata: viisi koiraa, kolme kissaa, iguaani, kaksi siiliä, kolme marsua, kilpikonna, viisi rottaa, kolme vuohta, kaksi lammasta, 10 kania, 20 kanaa, kuusi helmikanaa, 10 hevosta, lehmä, viisi sikaa, ankka, kahdeksan viiriäistä… Eläinten hankkiminen alkoi siitä, kun ostimme tyttärellemme puolet hevosesta. Sen jälkeen eläinmäärä on pikkuhiljaa räjähtänyt käsiin. Osa eläimistä, kuten hevoset, asuu tallissa muutaman kilometrin päässä, mutta pienemmät eläimet, kuten vuohet, lampaat ja kanat asuvat piharakennuksessa omissa tiloissaan. Kotona asuvat eläimet ovat lasten lemmikkejä ja he hoitavat niitä mielellään. Lampaan karitsoinnissa mukana oleminen on lapsille hieno tilaisuus nähdä uuden elämän syntyminen. Lapsille on myös upeaa huomata, kuinka suurikokoinen hevonen tottelee komentoja. Se antaa heille lisää itsevarmuutta ja uskoa omiin kykyihinsä.

Mikä on parasta Joutsassa?

– Lapsilla on lyhyt ja turvallinen koulumatka sekä monipuoliset harrastumahdollisuudet. On myös hienoa, että Joutsassa vallitsee hyvähenkinen koko kylä kasvattaa -ilmapiiri. Jos lapsemme esimerkiksi skuuttaavat eli potkulautailevat kadulla vaarallisesti, joku soittaa asiasta minulle välittömästi. Lapsemme ovat leikillään valittaneet, että mitään kiellettyä ei voi tehdä, koska kaikki senkaltaiset touhut paljastuvat samantien.

Mihin asiaan toivoisit Joutsassa parannusta?

– Meillä on Joutsassa monipuolisia palveluja ja yritystoimintaa. Toivoisin, että asukkaat käyttäisivät paikallisia palveluja enemmän, niin että ne pysyisivät meillä jatkossakin.

Eeva Grönstrand

Tagged with →