Luhangan kunnanvaltuusto (kuvassa) hyväksyi joulun aatonaattona vuodelle 2020 budjetin, joka on miinuksella noin 70.000 euroa. Kunnanjohtaja Tuomo Kärnän mukaan vakaana aikomuksena on kuitenkin päästä vuonna 2020 vähintään nollatulokseen. Asukaslukuun suhteutettuna Luhangan budjetti on myönteisempi kuin naapurikunta Joutsan. Luhanka ennakoi budjetissa tekevänsä miinusta noin sata euroa per kuntalainen, kun Joutsan ennakoitu miinustulos on noin 225 euroa per kuntalainen.

Kunnanjohtaja Kärnä totesi valtuustossa, että kunnassa aiotaan palvelurakenteen muutoksilla saada tulos kääntymään tasapainoon. Kunnassa on jo päätetty taloushallinnon ulkoistamisesta. Lisäksi kunta selvittää vuoden 2020 aikana ainakin lasten päivähoitojärjestelyjä, Tuuliharjun muuttamista tehostetun palveluasumisen yksiköksi sekä kirkonkylän kirjaston siirtämistä Kylätalolle. Kunnassa on myös päätetty ottaa käyttöön kotihoidon mobiilijärjestelmä.

Kunnan investointibudjetti vuodelle 2020 on 185.000 euroa. Investoinnit sisältävät muun muassa kiinteistöjen saneerauksia (60.000 euroa), kunnanviraston maalauksen (30.000), liikuntasalin maalauksen (20.000), kuntosalin laitehankintoja (15.000) ja sähköautojen latauspisteen (7.500). Sataman ja veneilyn kehittämiseen kunta varaa 15.000 euroa. Investoinnit on tarkoitus rahoittaa tulorahoituksella ilman uutta velkaa.

– Väestön muutoksessa huomattavaa on, että Luhanka kuuluu edelleen 2010-luvun nettomuuttovoittajiin ja kunta on edelleen valmiina rakentamaan uutta asuinalueinfraa tonttimyynnin edetessä. Saadun palautteen mukaan aito yhteisöllisyys, maltillinen verotus sekä kunnan sijainti ovat syitä Luhankaan muuttamiselle, totesi kunnanjohtaja Kärnä.

Luhangan kuntatalouden musta piste on valokuituyhtiö Keski-Suomen Valokuituverkot Oy, jonka lainan takauksia Luhankakin joutuu todennäköisesti maksamaan. Luhangan takausvastuut ovat yhteensä noin 1,1 miljoonaa. Valokuituyhtiön omistajakunnat pyrkivät myymään yhtiön takausvastuiden minimoimiseksi.

Kunnanjohtaja Tuomo Kärnä arveli, että takausvastuista suuri osa tulee kaatumaan kuntien syliin. Paikallislehti Joutsan Seutu arvioi aiemmin pääkirjoituksessaan, että yhtiön realistinen markkina-arvo voisi olla noin kymmenen prosenttia kuntien takausvastuista, eli 90 prosenttia vastuista jäisi kuntien maksettavaksi.

– Valokuituverkon rakentamiskustannukset Luhangassa ovat olleet yli 1,5 miljoonaa euroa eli huomattavasti suuremmat kuin kunnan takausvastuut. Markkina-arvo ei kuitenkaan ole läheskään näin suuri. Meillä on kuitenkin verkko olemassa Luhangassa. Aikoinaan siitä tehtiin selkeä rakentamispäätös, mutta nyt vastuut kaatuvat kuntien niskaan, sanoi Kärnä.

Markku Parkkonen

Tagged with →