Mökkikunnassa ei tietenkään ole mitään syytä luokitella vapaa-ajanasukkaita. Mutta jos tällaista luokittelua Joutsassa tehtäisiin, vihtiläiset Mikko ja Katri Isokangas päätyisivät varmaankin parhaaseen A-ryhmään. Isokankaiden aikomuksena on nimittäin lähitulevaisuudessa muuttaa vakituisiksi joutsalaisiksi.

Lähes koko aikuisikänsä yrittäjänä toiminut 54-vuotias Mikko Isokangas (kuvassa) aloittelee erikoispuutavaran sahaukseen liittyvää liiketoimintaa Joutsassa ja lähihoitajaksi kouluttautunut Katri Isokangas tekee keikkatyötä päivähoidossa muun muassa Joutsassa. Mikko Isokankaan yrittäjäuralle mahtuu esimerkiksi pitkä jakso urheiluliikkeen kauppiaana Nummelassa.

– Aloitin 18-vuotiaana yrittäjänä ja kolmekymmentä vuotta olen tehnyt pitkää päivää. Nyt voi ottaa vähän rauhallisemmin, kertoo Mikko Isokangas vapaa-ajan asunnollaan Joutsan Viherinkosken rantamaisemissa.

Isokangas kertoo kasvaneensa ajan myötä kriittiseksi nykyajan jatkuvan kasvun ideologiaa kohtaan. Halu siirtyä ruuhka-Suomesta rauhallisempaan ilmapiiriin saattaa hyvinkin tuoda Isokankaat lähiaikoina vakituisiksi joutsalaisiksi.

– Tällä hetkellä vietämme täällä Joutsassa noin 100–120 päivää vuodessa ja siihen tulee varmasti lisää. Rauhallisempi tahti parantaa elämän laatua. Vaimoni mukaan tämä näkyy vaikkapa paikallisessa päiväkodissakin, kertoo Mikko Isokangas.

Isokangas uskoo, että Suomessakin tulee voimistumaan vaikkapa Ranskan tapaan buumi, jossa viisikymppiset haluavat laajemminkin muuttaa kaupunkiseutujen hälinästä maaseudun rauhaan.

Mikko ja Katri Isokangas hankkivat Viherinkosken lähettyvillä sijaitsevan vapaa-ajanasuntonsa kymmenen vuotta sitten. Heillä ei ollut aiempia yhteyksiä Joutsaan, mutta tuolloin myynnissä ollut kiinteistö kauniilla paikalla virtaavan veden äärellä ihastutti.

– Joutsan ehdottomia vahvuuksia on paikkakunnan sijainti. Lisäksi täällä on kaunis luonto ja puhtaat vedet. Palvelujen puolesta Joutsasta löytyy kaikki, mitä tarvitaan, pohtii Mikko Isokangas.

Isokangas kehuu myös paikallisten yritysten palvelukulttuuria hyväksi, mutta kehittämisen paikkojakin löytyy.

– Paikalliset yrittäjät ja yhdistyksetkin tuntuvat olettavan, että kaikki asiakkaat tuntevat heidät ja tietävät yritysten toimipaikat, mutta eihän esimerkiksi vapaa-ajan asukas voi kaikkia tietää. Yritysten kannattaisi tiedottaa paremmin palveluistaan ja ainakin laittaa osoitteet esille, sanoo Isokangas.

Hänen mielestään hintatasossa paikalliset yritykset pystyvät hyvin kilpailemaan kaupunkien jättiliikkeiden kanssa, kunhan asiakkaille vain kerrotaan hinnoista.

– Mielestäni täältä saa tavarat ihan samaan hintaan kuin kaupungeistakin.

Myös julkisiin palveluihin, jopa usein parjattuun jätehuoltoon, Isokangas on Joutsassa tyytyväinen. Terveyskeskuksen päivystystä Isokankaat ovat tarvinneet kymmenen vuoden aikana ehkä kerran tai pari.

– Ulkoliikuntapaikkoja hyödynnämme enemmänkin ja nehän ovat Joutsassa aivan loistavat, sanoo Isokangas.

Joutsan kunta tutki vapaa-ajan asukkaiden mielipiteitä: Luonto suurin vahvuus

Joutsan vapaa-ajan asukkaiden mielestä mökkikunnan suurin vahvuus on puhdas luonto ja vesistöt. Tieto ilmenee Joutsan kunnan teettämästä kyselytutkimuksesta, johon haastateltiin viime kesänä 300 vapaa-ajanasukastaloutta. Tutkimuksessa kysyttiin muun muassa mökeillä vietetyn ajan määrää, palvelujen käyttöä ja mökkien remonttitarpeita.

Joutsassa sijaitsevan vapaa-ajan asunnon omistavia talouksia on väestötietojärjestelmän mukaan 1.823 ja näistä 325 on vakituisia joutsalaisia. Ulkopaikkakuntalaisia vapaa-ajanasukastalouksia Joutsassa mökkeilee siis noin 1.500. Kyselyssä haastateltiin noin 200 ulkopaikkakuntalaista ja noin sata joutsalaista mökin omistajaa.

Tutkimuksen mukaan vapaa-ajanasukkaiden joukossa korostuvat vanhemmat ikäryhmät. Kyselyn vastaajista 55-vuotiaita tai vanhempia oli peräti 86 prosenttia. Ylivoimaisesti yleisin ruokakunnan koko oli kaksi henkilöä (66 % vastaajista) ja toiseksi yleisin koko yksi henkilö (20 %). Kuten vastaajien ikäjakaumastakin voi päätellä, vapaa-ajanasukkaiden joukossa ovat lapsiperheet vähemmistössä.

Tutkimuksessa ilmi tulleiden perhekokojen jakauman perusteella laskettu ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajanasukkaiden kokonaismäärä olisi noin 3.300 henkilöä.

Tutkimuksen mukaan ulkopaikkakuntalaiset vapaa-ajanasukkaat viettivät mökeillään vuodessa keskimäärin 64 vuorokautta eli yli kaksi kuukautta. Mikäli vapaa-ajanasukkaiden kokonaismäärän muuttaa ”henkilötyövuosiksi” voi arvioida, että vapaa-ajanasukkaat vastaavat Joutsassa vajaata kuuttasataa vakituista asukasta.

Vapaa-ajanasunnoista suunnilleen kaksi kolmasosaa on rantatontilla. Sähköistettyjä on noin 90 prosenttia ja ympärivuotiseen asumiseen soveltuvia yli puolet.

Tutkimuksessa jopa parikymmentä prosenttia arvioi, että mökillä on jonkinlaista remonttitarvetta lähivuosina. Yleisimpiä remonttitarpeita olivat mökin muuttaminen talviasuttavaksi sekä sisävessan rakentaminen.

Etätöitä kesämökiltään ilmoitti tekevänsä reilu kymmenen prosenttia ulkopaikkakuntalaisista vapaa-ajan asukkaista. Henkilömääränä tämä siis tarkoittaa jopa reilua 300 henkilöä. Etätyöläisten määrää luonnollisesti pienentää se, että suuri osa vapaa-ajanasukkaista on jo eläkkeellä. Kyselyn mukaan näyttäisi siltä, että Joutsan vapaa-ajanasukkaiden joukossa on ainakin muutama sata yrittäjää.

Ulkopaikkakuntalaisista vastaajista seitsemän prosenttia ilmoitti haluavansa muuttaa tai aikovansa varmasti muuttaa vapaa-ajanasunnolleen vakituisesti asumaan. Mikäli tämän suuruinen joukko toteuttaa aikeensa, tietäisi se noin paria sataa Joutsaan muuttavaa mökkiläistä.

Toisaalta kymmenen prosenttia vastaajista ilmoitti haluavansa luopua kesämökistään lähivuosina. Tätä selittänee suurimmalta osin vastaajien korkea ikä.

Kunnallisista palveluista ulkopaikkakuntalaisten vastaajien eniten käyttämiä olivat kulttuuripalvelut (49 % käyttänyt), kirjastopalvelut (30 %) sekä terveyskeskuksen päivystyspalvelut (22 %). Ilmeisesti vastauksissa on ajateltu kunnallisina kulttuuripalveluina myös muita kuin kunnan järjestämiä kulttuuritapahtumia, kuten Joutopäiviä tai Haihatuksen näyttelyjä. Erityisenä palvelujen kehittämisen kohteena vastaajat näkivät jätehuollon parantamisen.

Tärkeimpinä yksityisinä palveluina ulkopaikkakuntalaiset mökkiläiset pitivät elintarvikekauppoja, rautakauppoja sekä remontti- ja rakennuspalveluja.

Ulkopaikkakuntalaisista vastaajista lähes 80 prosenttia kertoi osallistuneensa vuoden aikana ainakin johonkin paikkakunnalla järjestettyyn tapahtumaan tai käyneensä jossakin paikkakunnan matkailukohteessa. Paikalliseen yhdistys- tai talkootoimintaan kertoi osallistuvansa 13 prosenttia ulkopaikkakuntalaisista vastaajista. Joutsalaisilla vastaava osallistumisprosentti oli 33 prosenttia.

Vastaajien mukaan tieto paikkakunnan asioista leviää varsin hyvin. Peräti 99 prosenttia joutsalaisista ja 93 prosenttia ulkopaikkakuntalaisista vastaajista arvioi saaneensa tarpeeksi tietoa mökkikunnastaan ja sen palvelutarjonnasta.

Markku Parkkonen

Tagged with →