Luhangassa vietettiin itsenäisyyspäivää talvikirkossa kunnan ja Luhangan kappeliseurakunnan järjestämän juhlan merkeissä. Juhlallisuudet aloitettiin jumalanpalveluksella, jonka jälkeen oli vuorossa lippuvartio ja seppelten lasku sankarihaudoilla.

Seppelten laskun jälkeen käynnistyneen varsinaisen juhlan avasi Luhangan kappeliseurakunnan pastori Harri Hautala, joka toi puheessaan esille vuoden 1918 vapaussodan ja vuonna 1920 solmitun Tarton rauhansopimuksen. Kyseisen rauhansopimuksen solmimisesta tulee ensi vuonna sata vuotta, ja juhlavuotta varten seurakunnalla on Hautalan mukaan tavoitteena hankkia Vapaussodan Perinneliiton kanssa muistomerkki hautakiveen niille vapaussodassa palvelleille luhankalaisille veteraaneille, joilta muistomerkki puuttuu.

Hautala ohjeistikin vapaussotaan osallistuneiden luhankalaisten jälkeläisiä ottamaan häneen asiassa yhteyttä.

Tilaisuuden juhlapuhuja gerontologian professori Taina Rantanen pohti omassa puheenvuorossaan muun muassa sitä, miten nimenomaan sotien muisteleminen saa niin ison roolin Suomen itsenäisyyspäivän juhlinnassa – juhlintaan kun kuuluvat muun muassa liputus, jumalanpalvelukset, Tuntemattoman sotilaan ja Linnan juhlien katselu, paraatit ja veteraanien haudoille laskettavat seppeleet.

Vaikka sota kosketti Rantasen mukaan ankarasti hänenkin vanhempiensa perheitä, hän kuitenkin katsoi, että olisi aika miettiä uusia itsenäisyyspäivän viettotapoja. Näin siksi, että itsenäisyyteen liittyy paljon muitakin tärkeitä tekoja ja saavutuksia kuin sotiminen.

– Useinkaan ei muisteta niitä, jotka muilla tavoin kuin rintamalla toimien ylläpitivät Suomea. Heitä on paljon ja heidän roolinsa suuri, muistutti Rantanen.

Tilaisuuden juhlapuhuja, gerontologian professori Taina Rantanen pohti omassa puheenvuorossaan muun muassa sitä, miten sotien muisteleminen saa todella ison roolin Suomen itsenäisyyspäivän juhlinnassa. Kuva: Tuomo Kärnä.

Vertailukohteeksi Rantanen otti Norjan, jossa itsenäisyyspäivän paraatiin osallistuvat koululaiset. Norjassa itsenäisyys on professorin mukaan lasten ja koululaisten riemukas ulkoilmajuhla.

– Itsenäisyyspäivänä olisi hyvä katsoa tulevaisuuteen. Ehkäpä Suomenkin olisi aika hieman keventää itsenäisyyspäivän viettotapoja ja kohdistaa huomio vaikkapa koululaisiin.

Vanhuuden tutkimuksen ja alan akateemisen opetuksen parissa työskentelevä Rantanen käsitteli puheessaan myös vanhuutta ja toi esille muun muassa sen, miten vanhuuden alkamisaika on siirtynyt jo noin 80 vuoteen ja miten vanhuuteen liitetään viisaus. Hän katsoi, että oman arvomaailman mukaan eläminen, muiden hyväksi toimiminen, altruismi ja heikomman puolelle asettuminen tuovat enemmän myönteisiä elämänkokemuksia kuin oman edun, saati rahan yksisilmäinen tavoittelu.

– Mielestäni meidän kannattaa pyrkiä edistämään myös toisenlaisia arvoja kuin nopeuden, tehokkuuden ja oman edun arvot. Näin täytyy tehdä, jotta Suomi pysyy maailman onnellisimpana maana.

Markku Parkkonen

Yläkuvassa Luhangan itsenäisyyspäivän juhlassa esiintynyt Luhangan laulajat.