Joutsan itsenäisyysjuhlassa kuultiin tällä kertaa lukiolaisten näkemyksiä itsenäisyydestä. Niitä esitteli juhlapuheessaan Joutsan lukion opiskelijakunnan puheenjohtaja Martti Paaso (kuvassa yllä).
– Kyselin nuorilta Joutsan lukiossa, mitä itsenäinen Suomi ja oma itsenäistyminen merkitsevät tai on merkinnyt heille. Vastauksien kantavana tekijänä oli vapaus. Mutta vapautta mistä? Vapautta olla oma yhtenäinen kansa, omassa valtiossa, jolla on oma kieli ja oma kulttuuri. Vapautta olla oma itsensä, kouluttautua, matkustella ja elää omaa elämäänsä ilman muiden määräilyä, kertoi Paaso.
Paason mukaan lukiolaiset kuvailivat itsenäistä Suomea ylistävin sanoin: ”vapaus, mahdollisuudet, tasa-arvo ja turvallisuus”.
– Heidän mielestään Suomen tulisi taata paras mahdollinen elämä jokaiselle kansalaiselle. Huolenaiheitakin löytyi: ääriajattelun lisääntyminen, nykymaailman poliittinen tilanne ja levottomuus monessa maailman kolkassa vaikuttavat siihen, miten nuori kokee itsenäisyyden. Uhkia on olemassa ja ne varjostavat itsenäisyyttämme. On oltava koko ajan valppaana ja tehtävä oikeita ja kestäviä ratkaisuja, sanoi Paaso.
Nuorilla itsenäistyminen voi myös viitata siirtymiseen lapsuudenkodin piiristä aikuisen elämään.
– Monille itsenäistyminen tuottaa ilon ja jännityksen tunteita. Itsenäistyminen tuo mukanaan uusia vapauksia ja vastuu omista valinnoista tuntuu hyvältä. Toisille siirtymät voivat aiheuttaa vaikeuksia, kuten taloudellista epävarmuutta, yksinäisyyttä, jopa syrjäytymistä. Onneksi suurin osa nuorista aikuistuu ja itsenäistyy ilman suuria haasteita. Vaikeuksien tunnistaminen ei kuitenkaan ole häpeä, vaan apua ja tukea omaan itsenäistymiseen kannattaa aina hakea, sanoi Paaso.
Paaso korosti sitä, että vapaus ja itsenäisyys eivät ole itsestäänselvyyksiä.
– On tärkeää, että Suomen nuoret eivät unohda itsenäisyyden merkitystä, oli kyse Suomen valtiosta tai nuoren omasta elämästä. Toivottavasti nuoret ja tulevatkin polvet arvostavat niitä jo edesmenneitä ja nykyistä varttunutta väkeä, jotka ovat tämän maan hyvinvoinnin luoneet ja itsenäisyytemme puolesta taistelleet. Suomalaisuus on aina ollut ja on aina oleva meille maailman tärkein asia. Se määrittelee olemassaolomme, identiteettimme ja arvomme.
Juhlan avaussanat lausunut Joutsan lukion ja yhtenäiskoulun rehtori Arto Juntunen totesi, että suomalaiseen itsenäisyyspäivään on perinteisesti kuulunut tietty arvokkuus.
– Eteläeurooppalainen riehakkuus ei ole vallannut suomalaista itsenäisyyspäivän viettoa. Tähän lienevät vaikuttaneet kansaamme kohdanneet sangen ankarat koettelemukset itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä.
Juntunen katsoi, että tänä päivänä Suomi tarvitsee kokoavaa ja yhdistävää yhteiskuntapolitiikkaa.
– Yhteiskuntamme päättäjien on taas tartuttava toimeen ja alettava maata ”lailla rakentaa”. Tähän yhteistyöhön sitoutumiseen tarvitaan meidän kaikkien suomalaisten panosta, sanoi Juntunen.
Musiikkia Joutsan itsenäisyysjuhlassa esittivät joutsalaissyntyinen harmonikan taitaja Mikko Malin (kuvassa yllä) sekä Joutsan yhtenäiskoulun koululainen Maya Gagnon (alla).
Itsenäisyyspäivän vietto Joutsassa alkoi jumalanpalveluksella ja seppeleenlaskulla sankarihaudoille. Sankarihaudoilla puhunut Joutsan hyvinvointi- ja sivistysjohtaja Mika Sirkka pohti onko Suomi edelleen yhtenäinen ja vahva haasteiden edessä.
– Uskon että tulemme kansana pärjäämään vanhoilla vahvuuksillamme, uutteruudella, innovatiivisuudella, uskolla kaikkien mahdollisuuksiin ja tasa-arvon kunnioituksella. Se, mitä tarvitsemme perintönä menneestä tähänkin päivään, on heikommistakin huolehtimisen tahto, yhteisvastuu, halu tehdä asioita ennalta, ennen kuin paha päivä on vastassa. Meillä on edessämme aivan uusia haasteita mutta myös aivan uusia tapoja ottaa niitä vastaan ja siksi myös toivoa niistä selviytymiseen, totesi Sirkka.
Markku Parkkonen
Huom: Juttuun lisätty 9.12.2019 ote Mika Sirkan puheesta sankarihaudoilla.
Loading ...
