Leivonmäellä juhlittiin lauantaina 150-vuotiasta Kurkiauran koulua. Leivonmäen kansakouluna aiemmin tunnetun koulun toiminta käynnistyi juhlassa puhuneen johtajaopettaja Jouni Lahden mukaan 15.1.1870 Simolassa.

Sen jälkeen koulua pidettiin Lahden mukaan eri puolilla pitäjää vuoteen 1876. Seuraavana vuonna koulu siirtyi Kuntalaan ja vuonna 1907 nykyiselle tontille valmistuneeseen puiseen koulurakennukseen. Nykyinen koulurakennus valmistui vuonna 1976.

Viimeisten 30 vuoden ajalta Lahti nosti esille muun muassa opetusteknologian muutoksen. Hänen tullessaan Kurkiauran koululle yli 30 vuotta sitten koululla oli kaksi lankapuhelinta ja tietokone, kun nykyisin siellä on esimerkiksi älytaulut ja dokumenttikamerat. Vaikka opetusteknologia kehittyy ja opetussuunnitelmat uudistuvat, on koulu kuitenkin Lahden mukaan halunnut pitää kiinni tietyistä perinteistä kuten turvallisesta ja laadukkaasta perusopetuksesta.

Kurkiauran koulun 150-vuotisen historian tärkein asia ovat koulun johtajaopettaja Jouni Lahden mukaan ihmiset; oppilaat ja aikuiset 150 vuoden ajalta.

Lahti mainitsi myös koulurakennuksen peruskorjauksen vuodelta 2000. Rakennus oli asetettu käyttökieltoon kosteus- ja homevaurioiden takia.

– Vaikka emme saaneet peruskorjauksen yhteydessä siirrettäviä väliseiniä ja näin muunneltavia luokkatiloja, mielestäni peruskorjaus onnistui erinomaisesti, totesi Lahti.

Viisi vuotta sitten luokkatiloja päivitettiin edelleen, kun yksi perusopetusluokista muutettiin puukäsityöluokaksi ja kirjaston käsikirjastotila muutettiin lopullisesti erityisopettajan työtilaksi. Koulun historian tärkein asia eivät kuitenkaan ole Lahden mukaan rakennukset, vaan ihmiset.

150-vuotisjuhlan varsinainen juhlapuhuja kansanedustaja Petri Honkonen (Kesk.) totesi sivistyksen olevan voima toivottomuutta ja näköalattomuutta vastaan. Sivistys tuo Honkosen mukaan osaamista kaikenikäisille ja luo pohjaa uudelle taloudelliselle kasvulle sekä työlle ja sen eteen tulee tehdä töitä.

Kansanedustaja Petri Honkosen (Kesk.) mielestä koulun tulee olla kotien kasvatuskumppani, joka tarjoaa lapsille ja nuorille oppimisen ohella tärkeitä kokemuksia siitä, miten täällä eletään ihmisinä.

Honkonen nimesi kyläkoulut valtavaksi voimavaraksi ja katsoi, että isompiin kouluihin siirtymisessä menetetään paljon. Hän piti tärkeänä sitä, että opettajilla ja muulla koulun henkilökunnalla olisi aikaa keskustella oppilaiden kanssa henkilökohtaisesti.

Puheessaan Honkonen toi esille myös esimerkiksi sen, että koulun on elettävä mukana ajassa. Digi ei ole kuitenkaan hänen mielestään itsetarkoitus, vaan väline muiden joukossa. Honkonen myös katsoi, että koulun tulee olla kotien kasvatuskumppani, joka tarjoaa oppimisen ohella tärkeitä kokemuksia siitä, miten eletään ihmisinä.

– Olennainen osa koulua ovat turvalliset aikuiset. Opettajat tarvitsevat nykyistä enemmän tukea niin lasten ja nuorten kodeista kuin yhteiskunnalta jaksaakseen kantaa tätä vastuuta. Opettajat ovat tällä hetkellä todella kovilla, totesi itsekin opettajana työskennellyt Honkonen.

3.-4. luokan oppilaat esittivät ympäristöopin oppimateriaaleista peräisin olevia runoja.

Myös Kurkiauran koulun oppilaat esiintyivät juhlassa. Opettaja Marika Seppälän juontama juhla käynnistyi koko koulun yhteisellä koululaulujen potpurilla, jonka säesti niin ikään opettajiin kuuluva, merkittävässä osassa juhlan suunnittelussa ja toteutuksessa ollut Sinikka Lahti.

Esikoululaiset ja 1.-2. luokan oppilaat tanhusivat, 3.-4. luokan oppilaat lausuivat ympäristöopin oppimateriaaleista peräisin olevia runoja ja 5.-6. luokan pojat taituroivat Jouni Lahden ohjauksella humoristisen voimisteluesityksen. Myös Opeleekio esiintyi leivonmäkisten laulujen merkeissä.

Juhlan päätteeksi tarjolla oli kakkukahvit ja mahdollisuus tutustua koulun tiloihin sekä esimerkiksi vanhoihin luokkakuviin, joita oli laitettu esille.

5.-6. luokkalaiset pojat esittivät Jouni Lahden johdolla humoristisen voimisteluesityksen, joka päättyi ihmispyramidiin.

Tarja Kuikka

Katso lisää kuvia juhlasta:

Kaikista koulun oppilaista koostunut kuoro esitti koululaulujen potpurin.
Opeleekio esitti kotiseutuhengessä leivonmäkisiä lauluja. Anu Rankilaa (vas.), Marjatta Riihiahoa, Liisa Liiasta, Annikki Lehtoa ja Riitta Vehmasta säestivät kuvasta puuttuvat yhtyeen taiteellinen johtaja Sinikka Lahti sekä Pekka Lehtonen.
Juhlan päätteeksi oli tarjolla kakkukahvit.