Malminetsintäyhtiö Oy Fennoscandian Resources Ab on kuluneen kesäkauden aikana tutkinut seutukunnan kallioperää. Yhtiö on grafiitin perässä, joka puolestaan menee kaupaksi akkuteollisuudelle. Kahden viikon tutkimusjakson aikana kesällä firman työntekijät ottivat kymmeniä näytteitä, ja näytteet on lähetetty kaksi viikkoa sitten Kanadaan rikastettavaksi. Rikastuksella tutkitaan näytteiden grafiittipitoisuus ja -laatu. Tutkimusjaksolla tehtiin kallioperäkartoitusta, sähkömagneettisia ja otettiin näytteitä maan pinnalta löytyneistä lohkareista.

Malminetsintä lähti liikkeelle kevättalvella, kun yhtiö teki varausilmoituksen Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes). Varaamalla alueen hakija voi valmistella malminetsintälupahakemusta. Varattu alue on 13.000 hehtaarin kokoinen, ja sen tarkka sijainti ilmenee oheisessa kartassa.

Yhtiön toimitusjohtaja Rasmus Blomqvist kertoi torstai-iltana Joutsan kirjastossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, että kaikki heitä kiinnostavat näytteet on poimittu pelkästään Luhangan ja Hartolan kuntien alueelta. Tämä tarkoittaa, että tällä hetkellä yhtiötä kiinnostaa eniten varaamansa alueen läntinen kolmannes. Joutsasta ja esimerkiksi Leivonmäen kansallispuiston tuntumasta ei siten olisi löytynyt yhtään näytettä.

Mikäli rikastaminen antaa tiedot, että alueella olisi grafiittia riittävällä malmipitoisuudella, yhtiö hakisi malminetsintälupaa Tukesilta esiintymän paikallistamiseksi. Blomqvistin mukaan joulu-tammikuussa tiedetään, aikooko yhtiö edetä tässä.

Tämä asia ja moni muu grafiittiin ja kaivosteollisuuteen liittyvä seikka oli esillä, kun Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys järjesti kirjastossa keskustelutilaisuuden nimeltä Kaivosaktivismilla irti ahdistuksesta. Paikalla oli ProHeinävesi-liikkeen puheenjohtaja Jukka Leppänen virittämässä keskustelua kaivostoiminnan vastustamisen käytännöistä.

Joutsan seutukuntaa ja Heinävettä yhdistää kaksi asiaa, grafiitti ja Oy Fennoscandian Resources Ab. Heinävedelle suunnitteilla oleva grafiittikaivos on saanut aikaan voimakkaan kansanliikkeen vastustamaan tätä. Heinäveden grafiittiesiintymä sijaitsee arvokkaan kansallismaiseman, Heinäveden reitin välittömässä läheisyydessä. Luonnonsuojelualueita ja muun muassa Lintulan luostari on myös mahdollisen kaivostoiminnan vaikutusalueella. Paikallisilla onkin suuri huoli siitä, mitä haittoja kaivos aiheuttaisi alueen luonnolle, vesistöille, kiinteistöjen arvoille ja Heinäveden seudun matkailulle. Esimerkiksi Koloveden kansallispuisto sijaitsee osaksi Heinäveden alueella.

Leppänen on Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteen toinen vireillepanija. Aloite keräsi 58.000 allekirjoitusta ja se on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Aloitteessa kaivoslakia halutaan muutettavan siten, että kaivosmineraalit määritetään kuuluvaksi valtion omistukseen, ja että niiden hyödyntämisessä toteutetaan huomattavaa harkintaa. Kaivoslain tulisi varmistaa, että mineraaleja hyödynnetään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Kaivosyritysten vastuita halutaan tarkentaa sellaisiksi, että kaivosalueiden jälkihoito ja alueiden ennallistaminen viihtyisiksi ja ympäristöturvallisiksi ovat selkeästi kaivosyritysten vastuulla. Haitan tai vahingon aiheuttajan korvausvelvollisuus sekä toiminnan aikana että jälkihoidon ajalta olisi varmistettava ennen toiminnan aloittamista riittävin vakuuksin.

Kahden ja puolen tunnin tilaisuudessa Leppänen kertoi seikkaperäisesti, kuinka kaivoshankkeita on Heinävedellä vastustettu kehottaen myös täällä paikallisia harkitsemaan tätä puolta ajoissa. Tämän hetken voimassa oleva kaivoslaki on varsin väljä, ja jos esimerkiksi kaivosyhtiö menisi konkurssiin, niin kaivoksen jätteiden jälkihoito jää veronmaksajien kontolle. Tästä on Suomessakin esimerkkejä. Saasteiden mahdollinen kulkeutuminen vesistöihin kaivosten ympäristösuojelumenetelmien pettäessä on todellinen huoli.

Keskustelutilaisuudessa läsnäolleet saivat kuulla myös toisen puolen näkökulman, kun Oy Fennoscandian Resources Ab:n toimitusjohtaja Rasmus Blomqvist otti osaa debattiin.

Oy Fennoscandian Resources Ab:n varauksen voimassaolo päättyy 17.1.2021 ja se ulottuu Luhangan, Joutsan ja Hartolan alueille. Yhtiö on nimennyt alueen Tammijärvi 1:ksi. Yhtiö on listannut etsivänsä seitsemää kaivoskivennäistä. Nämä ovat kulta, kupari, grafiitti, hopea, koboltti, tina ja volframi. Tällä malminetsintää tekevällä yhtiöllä on Suomessa kuusi varausaluetta ja se on osa Beowulf Mining -kaivosyhtiötä.

Tästä seutukunnasta kaivosyhtiöt ovat olleet kiinnostuneita jo 1940-luvulta lähtien.

Janne Airaksinen

Yläkuva: Varausilmoitus kattaa tämän kartassa olevan alueen. Oy Fennoscandian Resources Ab:n ottamat näytteet ovat seudulta, joka rajautuu kartan läntisimpään kolmannekseen, Luhangan ja Hartolan kuntien alueelle.

Pro Heinävesi -liikkeen yksi johtohahmoista, Jukka Leppänen kertoi kirjastossa kaivostoiminnan vastustamista käytännössä. Leppänen ja hänen vastapuolensa edustaja, Oy Fennoscandian Resources Ab:n toimitusjohtaja Rasmus Blomqvist ovat tuttuja monista yhteyksistä. Torstai-iltana kirjastossa nähtiin sekin, että asioista voidaan olla täysin eri mieltä, mutta keskustelua pystytään käymään silti hyvin asiallisesti.