Juho Kustia lainaten: ”tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku”. Jokainen meistä näkee seutukunnan epätoivoisen tilanteen. Teollisuus on henkitoreissaan, maatalous syvässä ahdingossa, kantorahatulojen ostovoima on heikko ja nuori työtä tekevä väestö on muuttanut kasvukeskuksiin, eikä uusia synny. Veronmaksajista on huutava pula ja ikääntyneenkin väestön vähentyessä ongelma vain syvenee. Maahanmuutto ei ole ratkaissut, eikä tule ratkaisemaan ongelmaa. Haittamaahanmuutosta puhumattakaan. Haittamaahanmuuton tuoma liikevaihto kasaantuu kansainvälisille järjestöille, jäljelle jää vain ongelmat ja turvattomuus.

Tosiasia on tunnustaa ongelmat perinteisen teollisuuden ja työpaikkojen houkuttelemiseksi alueelle. Yksin jo nuoren ja työtätekevän väestön puute epäilyttää investoimaan alueelle. Eikä ”menneen ajan savupiipputeollisuuskaan” ongelmia ratkaise eikä kaikkien hyvinvointia turvaa. Äänekosken tehdasinvestointi valmistui, eikä ilman meidän veronmaksajien tukea. Eduskunta on myöntänyt suoria tukia 168.000.000 euroa tehtaan liikenneyhteyksien parantamiseen ja yli 32.000.000 euroa energiatukea. Tehdas työllistää ja tuo hyvinvointia 170 työntekijälle, Äänekoskenkin ollessa muuttotappioaluetta. Voidaanko realistisesti haaveilla että mahdollisesti Joutsaan sijoittuva kutomo tai taidetakomo pelastaisivat alueen ja alueen talouden?

Tosiasia on, että Joutsankin alueella olisi aihetta pohtia uusia vaihtoehtoja ja mahdollisesti osittain luopua perinteisistä jo koetuista ja raskaista vaihtoehdoista.

Esimerkkinä Alankomaissa, Amsterdamin lähellä sekä Espanjassa, Romaniassa ja Bulgarian alueilla, missä maanviljely ei enää ole ollut kannattavaa, on ihmisen muokkaamia alueita, joita on pyritty ennallistamaan ja palauttamaan alkuperäiseen luonnontilaan. Viimeisimpänä on Tonavan suistoa ennallistettu ja rakennettua ympäristöä palautettu luonnontilaan. Alueelle on palautettu vesipuhveli laiduntamaan ja lisäämään biologista monimuotoisuutta. Yhteistä näille hankkeille on ollut luonnon monimuotoisuuden runsas lisääntyminen, luontomatkailu ja sen tuomat tulot alueille.

Olisiko Joutsassa aihetta pohtia aluetta, alueen luontoa ja niitä harvoja tulevaisuuden asukkaita aivan uudelta näkökulmalta? Voisiko Joutsa olla edelläkävijä ihmisen muokkaaman ja rakentaman luonnon palauttamisessa luonnontilaan? Emme kilpailisi niistä harvoista teollisuuden hankkeista, joilla vielä lisää heikennettäisiin luonnon monimuotoisuutta, hyötyjenkin ollessa kyseenalaiset.

Euroopassa ja maailmassa yleisesti väestö keskittyy, maaseudun autioituessa. Tässä väistämättömässä tilanteessa voi nähdä myös mahdollisuuksia, Joutsassakin. Edelläkävijöinä hankkisimme rahanarvoista kokemusta ja osaamista, joka olisi myytävissä konsultti- ja projektinjohtohankkeissa maailmalla. Paikallisesti luonto ja luontomatkailu toisivat tuloja. Olisi aiheellista pohtia toiminnan alueella saattamista. Oletettavasti tukea, taloudellistakin, olisi saatavilla, kun hakea osataan. Alkava Liikekeskuksen rakennuksen purkuhanke voisi alkaa pienimuotoisena hankkeena, mutta jalostua ”Suureksi hankkeeksi”. Alueen sijainti huomioiden, olisiko luontevinta niityksi ennallistaminen? Niittynä alue lisäisi luonnon monimuotoisuutta ja kasvusto sitoisi juurillaan hiiltä maaperään, siten pieneltä osaltaan olisi hidastamassa ilmastonmuutosta. Alue ei olisi vallan suuri, kuitenkin pilottihankkeena todellinen edelläkävijä.

Tuon julki tosiasioita ja realistisia mielipiteitäni, kuitenkin osittain, toivon olevani väärässä. Toivon, että seutukunnan perinteinen teollisuus ja maatalous virkistyy, muodostaen meidän seutukunnan taloudellisen selkärangan tulevaisuudessakin. Toivon myös menestystä ”Joutsan Nuoli” hankkeelle, alkuhan on ollut haastava.

Jussi Lehtonen, PS
Valtuuston 1. vpj

Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat Joutsan Seudun lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Tagged with →