Käpyjen kerääjä on ammatti, jota Suomessa harjoitetaan harvalukuisten toimijoiden tekemänä. Äskettäin käpyjen keräämistä saattoi seurata Parosen tilan ympäristössä, kun paikalla oli muutaman päivän kaksi iisalmelaisen Torf Oy:n palkkalistoilla olevaa alan ammattilaista.

Käpyjen keräämisestä on Suomessa tehty kauankin, mutta ammattimaisessa mielessä takana ovat ne ajat, jolloin puihin piti erikseen kiivetä tai etsiä hakkuuaukeilta latvuksia käpyjä saadakseen.

– Nyt käytetään henkilönostimia, joita ohjataan nostokorista käsin. Nelipyöräinen liikkuva nosturi, jonka lempinimi on muuten kuukulkija, ajetaan kerättävän puun juurelle, ja kerääjä nostaa sillä itsensä puun latvuksen tasalle. Sitten oksista riivitään nopeasti nostokorin pohjalle siemenviljelykseen kelpaavat kävyt, kertoo Torf Oy:n toimitusjohtaja Raimo Niskanen.

Kokenut käpyjenkerääjä saa työpäivän aikana irti puista parhaimmillaan 1.000 litraa kuusenkäpyjä tai 200–300 litraa männynkäpyjä. Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään, joten vuotuinen Niskasen yrityksen keräämä käpymäärä vaihtelee 100.000–150.000 litran välillä, ja siemenviljelyksiä käydään läpi 150–200 hehtaarin alalta.

Kaikkia käpyjä ei voi kerätä, sillä laatuvaatimukset ovat tarkat. Käpyihin on voinut iskeä erilaisia sairauksia tai vaikkapa mato, ja mikäli käpy on pehmeä, se vuotaa pihkaa tai vihreän kävyn pinnassa on hometaudista kielivä värimuutos, sitä ei kerätä. Myöskin siemenen itävyydellä on suuri merkitys.

Kävyt kerätään alkusyksyn aikana, jotta vielä kävyt eivät ole ehtineet avautua ja karistaa siemeniään metsään. Kerätyt kävyt viedään laitokseen nimeltä karistamo, jossa niitä lämmitetään tietty aika, jolloin siemenet saadaan hallitusti irti.

Parosen tilaa ympäröivät laajat noin 60 hehtaarin metsiköt, joissa on hyvännäköistä ja -kokoista kuusta ja mäntyä pitkissä riveissä kasvamassa. Selvästi kyse ei ole luonnon tekemästä maisemasta, ja aivan oikein, sillä kyse on aikoinaan Metsähallituksen istuttamista jalostettua siementä tuottavista viljelyksistä. Nykyään Parosen tilan ympäristön siemenviljelmiä hallinnoi Siemen Forelia Oy.

Siemen Forelia Oy on Metsähallituksen tytäryhtiö, joka on erikoistunut jalostettujen metsäpuiden siementen tuotantoon ja kauppaan. Lisäksi yhtiö tarjoaa karistukseen ja siementen käsittelyyn liittyviä palveluja.

Siemen Forelialla on siemenviljelyksiä noin 1.800 hehtaaria. Maantieteellisesti eteläisin sijaitsee Inkoossa ja pohjoisin Tervolassa. Siemen Forelia tuottaa siementä koko Suomeen, pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Suomessa on muitakin vastaavia firmoja.

– Parosen ympäristön siemenviljelykset on perustettu luonnonmaille, eli maastossa saattaa olla korkeuserojakin. Kaikkia puita ei maaston pysty keräämään, ja tämän vuoksi viljelykset perustetaan nykyään tasaiselle peltomaalle, tietää Niskanen.

Männyn siemenet käytetään kylvöön ja taimitarhoilla, kuusen siemenet käytetään kaikki taimitarhoilla, joissa niistä kasvatetaan pottitaimia.

Janne Airaksinen

Info

Siemenviljelysten historiaa

Metsänjalostus voimistui Suomessa 1950-luvulla, jolloin haluttiin parantaa metsien tuottoa ja vastata lisääntyneeseen puuntarpeeseen. Jalostus aloitettiin valitsemalla kantapuita, jotka olivat laadultaan ja kasvultaan parempia kuin saman metsikön muut puut. Näistä kantapuista tehtiin kasvullisesti vartteita, jolloin emopuun ominaisuudet siirtyivät sataprosenttisesti jälkeläiseen. Vartteista perustettiin ensimmäiset siemenviljelykset 1950-luvun lopulla.

Metsähallituksen tytäryhtiön Siemen Forelian vanhimmat siemenviljelykset ovat perustettu 1960-luvun alussa. Uusien siemenviljelysten perustamista jatketaan edelleen maa-, ja metsätalousministeriön siemenviljelysten perustamissuunnitelman mukaisesti. Männyn valiosiemenviljelysten perustaminen aloitettiin 1990-luvulla.

Siemen Forelialla on siemenviljelyksiä noin 1800 hehtaaria. Maantieteellisesti eteläisin sijaitsee Inkoossa ja pohjoisin Tervolassa. Siemen Forelia tuottaa siementä koko Suomeen, pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Siementen tuottaminen on pitkäjänteistä puuhaa, sillä viljelys tuottaa satoa männyn suhteen ensimmäistä kertaa kymmenen vuoden iässä ja kuusella peräti 18 vuoden päästä.

Jalostetulla siemenellä perustettu metsä tuottaa Siemen Forelian mukaan yli 20 prosenttia enemmän puuta kuin vastaava metsikkösiemenestä kasvatettu metsä. Jalostetulla siemenellä ja hyvällä hoidolla metsän kiertoaika lyhenee 10–20 vuotta. Lisäksi puiden tekninen laatu paranee, koska oksat ovat ohuempia ja oksakulmat parempia.

Janne Airaksinen

Lähde: Siemen Forelia

Yläkuva: Parosen tilan ympäristössä Uimaniemellä kerättiin äskettäin käpyjä jalostetuista kuusista.

Ammattimainen käpyjen kerääjä liikkuu nykyään siemenviljelyksiltä liikkuvilla henkilönostureilla.

Tässä on saalista. Nämä viedään eteenpäin karistamoon, jossa siemenet irrotetaan kävyistä.

Rasimäen siemenviljelyksillä siemenpuu, tässä tapauksessa kuusi, kasvaa siisteissä riveissä. Tosin luonnonmaalle aikoinaan perustetuilla viljelyksillä on paikka paikoin sen verran korkeuseroja, että henkilönostimet eivät joka paikkaan pysty menemään.

Vanha kyltti kertoo, kuka siemenviljelykset on aikoinaan perustanut. Nyt niitä hallinnoi Metsähallituksen tytäryhtiö Siemen Forelia Oy.

Katso video käpyjen keräyksestä:

Tagged with →