Joutsalaisten asunto-osakeyhtiöiden isännöinnissä on viimeisen vuoden aikana tapahtunut muutoksia, kun kaksi pitkän linjan isännöitsijää on lopettanut kokonaan tai ainakin pääosin isännöintipalvelun tarjoamisen Joutsassa. Suuri osa näiden isännöitsijöiden asiakkaista on siirtynyt isännöitsijä Jorma Lehtosaaren yrityksen Joutsan Isännöintipalvelun asiakkaiksi.

Aiemmin muun muassa kiinteistöhuollon parissa työskennellyt Petteri Oksanen (kuvassa) tuli reilu vuosi sitten töihin Lehtosaaren yritykseen ja viime aikojen noin parikymmentä uutta asiakastaloyhtiötä on siirretty Oksasen hoitoon. Yhteensä Lehtosaaren yritys hoitaa kahden isännöitsijän ja kiinteistösihteeri Anne Kangasvieren voimin yli sadan asunto- ja kiinteistöyhtiön asioita. Suurin osa Joutsan Isännöintipalvelun asiakkaista on Joutsan ja Leivonmäen alueella, mutta taloyhtiöiden asioita hoidetaan myös Hartolassa, Pertunmaalla, Luhangassa, Sysmässä ja Jyväskylässä.

Petteri Oksanen suorittaa parhaillaan työn ohessa isännöitsijän ammattitutkintoa. Reilun vuoden työkokemuksen perusteella työstä on hahmottunut kokonaiskuva. Tiivistetysti voi sanoa, että tekemistä ja kiirettä isännöitsijällä riittää koko vuodeksi.

– Kun useimmilla taloyhtiöillä tilikausi päättyy vuoden lopussa, on tilinpäätökset ja toimintakertomukset valmisteltava ja hallituksen kokoukset ja yhtiökokoukset saatava kaikissa yhtiöissä pidettyä kesäkuun loppuun mennessä. Viimeisen kokouksen pidin viime kesänä kesäkuun viimeisenä sunnuntaipäivänä, kertoo Oksanen.

Paristakymmenestä hoidettavasta yhtiöstä Oksaselle kertyy hallituksen kokouksia ja yhtiökokouksia muutaman kuukauden sisällä valmisteltavaksi ja pidettäväksi nelisenkymmentä. Yrittäjä Jorma Lehtosaarella tahti on vielä kovempi, sillä ennen kesäkuun loppua kokouksia kertyy lähemmäs parisataa.

Normaalirutiineista isännöitsijän kontolle kuuluvat myös keväisin ja syksyisin vesilaskutukset. Kesän kokoussuman jälkeen on luonnollisesti aloitettava yhtiökokouksissa päätettyjen remonttien toimeenpano. Ja kaikenlaisia juoksevia asioita tulee asiakkaiden taholta esille jatkuvasti.

– Yhteydenottojen määrä vaihtelee yhtiöittäin. Jostain ei kuulu mitään ja jossain ollaan tosi aktiivisia ottamaan yhteyttä, kertoo Oksanen.

Oksasen tavoitteena on kesäaikaan tehdä taloyhtiöissä vuosittaisia kierroksia, jotta näkee isännöitävän kohteen tilanteen omin silmin.

Oksasen asiakkaiden joukossa tyypillisin tapaus on kahdeksan asunnon rivitaloyhtiö. Tällä hetkellä hänen hoitamistaan yhtiöistä pienimmässä on viisi asuntoa ja suurimmassa 25 asuntoa.

Taloyhtiöiden asukkaiden talkootyö alkaa nykyään olla harvinaista. Oksasen mukaan noin 90–95 prosenttia taloyhtiöistä käyttää ammattimaisen kiinteistönhoitajan palveluja.

– Ihmiset ikääntyvät, eivätkä enää pystykään talkoilla hoitamaan kiinteistöä. Mikään ei pakota osakkaita osallistumaan kiinteistönhoitoon talkoilla, joten monesti päädytään ostamaan palvelu ammattilaisilta. Joutsassa on kiinteistönhoitoalalla hyvä tilanne ja töitä pääsee jopa kilpailuttamaan, kertoo Oksanen.

Remonttirahoitus voi olla kiven alla

Pankkien tiukentunut sääntely näkyy myös pienten asunto-osakeyhtiöiden arjessa. Isännöitsijä Petteri Oksasen mukaan esimerkiksi remonttirahoituksen saaminen varsinkin pienissä taloyhtiöissä voi pankista riippuen olla varsin hankalaa.

– Eräästä pankista ilmoitettiin, että pienille taloyhtiöille ei anneta ollenkaan lainaa, vaan halutaan, että asukkaat rahoittaisivat remontin henkilökohtaisilla lainoilla. Tässä tapauksessa sitten käännyttiin toisen pankin puoleen ja sieltä saatiin rahoitus, kertoo Oksanen.

Yleisesti ottaen taloyhtiöiden kannattaisi Petteri Oksasen ja Jorma Lehtosaaren mielestä suunnitella kaikki remontit hyvissä ajoin ja ennakoivasti. Käytännössä ennakointi on usein isännöitsijän harteilla, vaikka tietenkin yhtiökokous tekee varsinaiset päätökset remonteista.

– Esimerkiksi Joutsassa on monessa yhtiössä remontoimattomat, 30–40 vuotta vanhat kylpyhuoneet. Kylpyhuoneiden tekninen käyttöikä on noin 20–25 vuotta, joten niitä kannattaisi pikaisesti ryhtyä korjaamaan ennen kuin sattuu mitään, pohtii Jorma Lehtosaari.

Lehtosaaren mielestä remonttien pitkäjänteinen ennakointi ja suunnittelu kannattaa senkin vuoksi, ettei kaikkia remontteja tarvitse tehdä kerralla ja taloyhtiön lainataakka voidaan jakaa pidemmälle aikavälille lyhennettäväksi.

Vastuunjako voi olla taloyhtiökohtainen

Taloyhtiön asukkaille olisi olennaista tuntea kiinteistön hoitovastuun jakautuminen taloyhtiön ja asukkaan välillä. Vastuunjakoa säädellään laissa, mutta taloyhtiöissä voi myös olla yhtiökohtaisia poikkeuksia.

– Esimerkiksi taloyhtiössä on saatettu päättää, että kylpyhuoneiden vesieristykset ovat huoneiston omistajan vastuulla. Tätä voi perustella sillä, että taloyhtiön on vaikea valvoa kylpyhuoneiden kuntoa, kertoo Petteri Oksanen.

Oksanen ja Jorma Lehtosaari toivovat asukkaiden tiedostavan sen, että talossa kaikki ei suinkaan ole taloyhtiön ja isännöitsijän vastuulla.

– Omatoimisille korjaajille sanoisin, että kysykää isännöitsijältä, ennen kuin teette mitään. Nykyään on esimerkiksi tietyissä tapauksissa otettava korjauskohteesta asbestinäytteet ennen remonttia, sanoo Lehtosaari.

Petteri Oksanen myös korostaa vahvasti kotivakuutuksen ottamista.

– Taloyhtiön vakuutukset eivät kata läheskään kaikkea, muistuttaa Oksanen.

Markku Parkkonen

Tagged with →