Paikallislehti joutuu uutisoimaan kahdesta poliittiseen päätöksentekoon liittyvästä eriävästä mielipiteestä jälkikäteen. Sellaisten olemassaolo selvisi vasta torstaina, vaikka yleensä kaikesta paikallispolitiikan käänteistä kerrotaan kokousuutisoinnin yhteydessä. Kyseinen kunnanhallituksen kokous oli maanantaina, ja kokouksen kulusta saatuja tietoja käsiteltiin tiistaiaamuna.

Uutisointia tukee sekin, että paikallislehti Joutsan Seutu pyrkii kertomaan mahdollisimman kattavasti kaikki kulloiseenkin asiaan liittyvät olennaiset näkemykset.

Iiris Ilmonen (kok.) jätti kaksi eriävää mielipidettä 28.10. pidetyn kunnanhallituksen päätöksiin. Ensimmäinen koski Joutsan Päiväkeskusyhdistys ry:n avustusanomusta ja päätöstä myöntää yhdistykselle vuokra-avustusta vuoden ajaksi.

Ilmosen eriävän mielipiteen mukaan seututerveyskeskus ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri järjestävät lasten-, nuorten- ja aikuisten mielenterveys- ja psykiatriset palvelut. Päihdehoitajalle ohjaudutaan Joutsan terveysaseman vastaanoton kautta. Päihdekatkaisuhoidon ja päihdekuntoutuksen maksusitoumuksia haetaan sosiaalityöntekijöiltä.

Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten ympärivuorokautista asumispalvelua ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta, Joutsastakin kahdelta yritykseltä.

Työttömien työnhakijoiden tuettua valmentautumista ja palveluohjausta varten on olemassa Joutsan kunnan ylläpitämä työpaja TyöVarikko.

Lisäksi Ilmonen tuo esille, että kunnan alueella toimii useita kirpputoreja, joten vuokratuen maksaminen yhdelle toimijalle on vastoin Joutsan strategiaa, jonka mukaan kaikkia kohtaan toimitaan tasapuolisesti.

Toinen eriävä liittyy Kyläverkkohankkeesta tehtyyn päätökseen, jolla kunta jättää siitä hanketukihakemuksen ely-keskukselle. Tavoitteena on saada Joutsan keskustan taajama-alueelle mahdollisimman kattava valokuituverkko.

Ilmonen pitää esitietoja puutteellisina, vain arvioina hinnoista ja lisäksi epärealistisena lupausta, ettei se maksa Joutsalle mitään. Alan asiantuntija on epäillyt resurssien riittämättömyyttä ja tietotaidon riittävyys olla hankkeessa mukana on kyseenalaistettu. Hyöty hankkeestakin tulisi vain murto-osalle kunnan asukkaista.

Janne Airaksinen

Mitä eriävä mielipide käytännössä tarkoittaa?

Puheenjohtaja toteaa tehdyn päätöksen ja päättää asian käsittelyn. Päätöksentekoon osallistuneella, jos hän on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan, sekä asian esittelijällä, jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty (kuntalaki 106 §).

Eriävän mielipiteen ilmoittanut vapautuu päätöksen tuottamasta oikeudellisesta vastuusta. Esittelijälle se on ainoa varma mahdollisuus vastuusta vapautumiseen (esittelijän erityinen vastuu). Toimielimen jäsenelle riittää, että hänen äänestyskäyttäytymisensä ilmenee toimielimen pöytäkirjasta. Jos hän ei pöytäkirjan mukaan ole äänestänyt päätökseksi tulleen ehdotuksen puolesta, hän ei myöskään ole vastuussa toimielimen enemmistön tekemästä päätöksestä.

Toimielimen jäsenen ilmoittamalla eriävällä mielipiteellä on merkitystä oikeudellisen vastuun kannalta suljetussa vaalissa ja ehkä myös silloin, kun jäsen on tehnyt ehdotuksen, joka on kannatuksen puuttuessa rauennut. Viimeksi mainitussa tilanteessa jäsenen rauenneen ehdotuksen tulisi kuitenkin ilmetä pöytäkirjasta. Muutenkin toimielimen jäsenten äänestyskäyttäytymisen pitäisi aina ilmetä pöytäkirjasta.

Ennen pöytäkirjan tarkastamista esitetyt eriävän mielipiteen kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan.

Janne Airaksinen

Lähde: Kuntaliitto