Joutsan Vesihuolto Oy:ssä on puhaltanut parin viime vuoden sisällä muutoksen tuulet. Ensiksi pääomistaja Joutsan kunta ulkoisti vuoden alussa 2017 sopimuksella vesilaitosliiketoimintansa Joutsan Vesihuolto Oy:lle, ja sitten tämän huhtikuussa vaihtui yhtiön toimitusjohtaja.

Uusi toimitusjohtaja Teijo Mäkinen on ottanut nyt puolisen vuotta palettia haltuunsa, joka käsittää raakaveden tuotannon, veden jakelun sekä jätevesien käsittelyn ja jäteveden puhdistamotoiminnan.

Viime aikoina hän on perehtynyt toimialueensa viemäriverkostoon ihan käytännössä maastossa tutkien. Siitä on olemassa paljonkin tarkkaa tietoa, mutta kaikilta osin sähköiseen järjestelmään ei ole merkitty ylös kyseisen verkoston kohdan laatua tai vuosilukua, milloin se on joko vedetty alun perin tai saneerattu. Nämä tiedot ovat oleellisia tulevaisuutta ajatellen, kun mietitään esimerkiksi korjausinvestointien kohdentamista.

Yhtiön toiminta menee jatkossakin totutun mukaisesti, mutta viemäriverkoston tarkastuksissa on noussut esille hiekan, huleveden ja vuotovesien kulkeutuminen jätevedenpuhdistusprosessiin saakka. Ongelma on ollut jo aikaisemminkin tiedossa, eikä siihen ole mitään helppoa ratkaisua. Nyt kuitenkin koko ajan tiukkenevat vaatimukset jäteveden puhdistustuloksille pakottavat etsimään ratkaisuja.

Viemäriverkostoon huuhtoutuu runsaasti hiekkaa sekä hule- ja vuotovettä. Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Se on tyypillisesti rakennetun alueen ongelma.

Vuotovesi taas tarkoittaa tilannetta, jossa viemäriverkkoon tulee hallitsemattomasti vettä. Näin voisi tapahtua esimerkiksi, jos sulamisvedet keväällä nousisivat siten, että viemärikansi jäisi niiden peittämäksi.

Joutsassa yhden vuoden aikana käsiteltävästä jätevedestä peräti neljäsosa on tätä hule- ja vuotovettä. Toisin sanoen neljäsosa jäteveden käsittelyn kustannuksista on myös turhia. Laimentaessaan jätevettä nämä yllämainitut vedet heikentävät biologisen puhdistusprosessin laatua.

Runsaan ylimääräisen veden mukana verkostoon joutuu vuoden aikana tonnikaupalla hiekkaa, joka kuluttaa pumppuja ja jonka poisto vaatii oman vaivansa puhdistamolla. Kaikki tämä lisää kustannuksia.

Mistä kaikkialta hulevedet, vuotovedet ja hiekat sitten ovat peräisin, on edelleen arvoitus. Arvoitus on vain kasvanut sitä mukaa mitä enemmän verkostoa on peruskorjattua. Saneerauksia on tehty vuodesta 1997 lähtien ja viimeisin vuonna 2017. Vuotovesien määrä ei ole kuitenkaan vähentynyt samassa suhteessa korjauksien määrän kanssa.

– Vanhaa verkostoa ei ole enää paljoa saneeraamatta, mutta silti vuotovesiongelma ei ole korjaantunut. Jonkun verran toistasataa kilometriä on verkostoa kaikkinensa siirtolinjoineen, ja niistä 70 kilometriä on 2000-luvulla nykymenetelmillä tehtyä tiivistä verkostoa, eikä mukana ole edes uudet asuntoalueet moderneilla muoviputkilla. Merkittävä osa vanhoistakin linjoista on nimittäin uudistettu 2000-luvulla muoviputkille.

– Herää kysymys, että ei kai täällä vain ole joskus ollut sellainen kulttuuri, että rakennuksia myös salaojineen on liitetty viemäröintiin? Se on säädöksissä kiellettyä, mutta onko tätä ennen vanhaan harrastettu? Nykysäädöksillä tämä on erittäin hankalaa jätevedenpuhdistamon toiminnan kannalta. Puhdistamon toiminnan kannalta optimitilanne olisi, jos jätevesi olisi melko tasalaatuista. Vuoto- ja hulevesi voi tiputtaa jonkin prosentin puhdistustuloksia.

– Meillä on jo nyt osassa aineista 98–99 tehoprosentit puhdistuksessa, joten pelataan pienillä toleransseilla. Lupaehdot tiukentuvat koko ajan, ja vuotovesiaikoina jäteveden puhdistaminen nykymallin mukaisten tiukkojen lupaehtojen puitteisiin on todella haastavaa, toteaa Mäkinen.

Mikäli lupaehdot vielä tästä tiukkenevat, mikä on täysin mahdollista, niin Joutsa saattaa joutua rakentamaan vuoto- ja hulevesille erillisen puhdistamon, sillä tavallisella puhdistamolla ja tekniikalla se ei tule onnistumaan. Se olisi käytössä silloin kun ylimääräisiä vesiä tulee paljon ja olisi säädetty erityisesti käsittelemään niiden laimentamaa jätevettä. Rakentaminen olisi tyyristä.

– Voi vain kuvitella mitä se vaikuttaa asiakkaiden maksuihin. Halvin ja helpoin tie, että saataisiin jätevesiviemäristä se vuotovesi pois, ettei sitä päätyisi jätevedenpuhdistamolle nykyisiä määriä

Osa Joutsan ydinkeskustan viemäreistä saattaa vieläkin olla vanhaa perua niin sanottuja sekavesiviemäreitä. Niihin on tarkoituksella johdettu sadevedet aikanaan. Niitä on kuitenkin uusittu. Esimerkiksi Länsitiellä sekavesiviemäri poistettiin 2000-luvun alussa, samoin Jousitiellä viemäriverkostoa on tältä osin uusittu.

Virtaamista on tehty tutkimuksia ja suuntia mitattu verkostosta. Jäljet johtavat vanhan rakennuskannan osaan Jousitiestä, eli vanhaan ydinkeskustaan. Sekin on merkillepantava asia, että valuntapiikki jätevedenpuhdistamolle tulee välittömästi sateen jälkeen. Myös Leivonmäeltä tulee jonkin verran ylimääräistä vettä.

Kuinka paljon sitten yksittäisten kiinteistöjen kuivatusvesiä ohjataan jätevesiviemäriin? Pienistä puroista eli salaojista ja sadevesikaivoja kiinteistöiltä kertyy loppujen lopuksi iso virta. Tai ainakin kallis virta, koska se vaikuttaa jäteveden puhdistustulokseen.

Janne Airaksinen

Jätevedenpuhdistamolla kaikki luvut ovat suuria

Joutsan jätevedenpuhdistamolla käsitellään vuorokaudessa keskimäärin 734 kuutiota jätevettä. Vuodessa se tekee valtavat 268.000 kuutiota. Sähköä kuluu noin 450.000 kilowattia.

Joutsan puhdistamo puhdistaa laajalta alueelta kerätyt jätevedet. Taajamista verkostossa ovat Joutsa, Leivonmäki ja Luhanka. Muut mukana olevat alueet ovat Kivisuo, Tammijärvi, Pohjois-Hartola, Uimaniemi sekä Luhangan Hepoluhta.

Suurin osa kylien jätevesistä tulee jonkin alueella toimivan vesiosuuskunnan verkoston kautta. Puhdistamolle tuodaan myös autokuljetuksella sakokaivolietteitä esimerkiksi kesämökkien pullokaivoista.

Prosessi alkaa, kun jätevedenpuhdistamon tuloputkesta ryöppyävä jätevesi menee erillisen altaan kautta välppään. Välppä on siivilä, joka pysäyttää karkeamman tavaran.

Välppäyksestä liete etenee hiekanerotukseen. Viikossa laitos kerää 1,2 tonnia hiekkaa, mitä ei oikeastaan viemäriverkostosta pitäisi löytyä juuri ollenkaan, saatikka tällaisia määriä. Hiekkaa tulee hulevesien mukana kovilla sateilla sekä lumien sulaessa. Se on ongelmajätettä, minkä jätefirma käy kuskaamassa pois puhdistamolta.

Verkoston kunnostustöillä hulevesien määrää on pystytty merkittävästi alentamaan viime vuosina. Taajamiin voisi silti olla tarvetta rakentaa lisää erillistä hulevesiverkostoa. Nyt ilmeisesti kiinteistöjen ja rakennetun alueen pihavesiä ohjautuu jätevesiverkostoon.

Janne Airaksinen

Putkia myöten jätevedenpuhdistamoon tulee kaikenlaista tavaraa, joka kertoo siitä, että kansalaiset pistävät pönttöön monta sellaista esinettä, jotka eivät sinne kuulu. Kun pönttöön pitäisi päätyä vain ihmisen jätöksiä ja vessapaperia, niin silti puhdistamolla on jouduttu noukkimaan pois muun muassa Muumi-fikuuri, lusikoita ja hammasharja.

Euro konsultiksi, sillä jätevesimaksut koskevat kaikkia

Jätevesimaksut koskettavat kaikkia, joten ylimääräiset vedet jätevesiprosessissa tulisi saada kuriin. Toimitusjohtaja Teijo Mäkinen huomauttaa Joutsan olevan vielä suhteellisen väljään rakennettu, joten vihreää aluetta tonteilla ja ojissa löytyy, mihin sadevesiä voisi kiinteistöillä imeyttää.

Sadevesiviemäreitä löytyy vaatimaton määrä tiheämmin rakennetulta alueelta esimerkiksi kerrostalojen ja uusien liikekiinteistöjen yhteydessä. Asfaltin määrä ohjaa tähän, vihreimmillä alueilla käytetään maaston ojia.

– Kun rakennuksiin tehdään keskustan alueella korjauksia, samalla tulisi käydä läpi viemäröinti ja kuivatus tontilla siten, että ne ovat erotettu toisistaan.

Vesihuoltolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki ovat uudistuneet ja sitä kautta Joutsan Vesihuolto Oy:n hallituksen on joka tapauksessa uudistettava sopimusehtojaan joiltakin osin. Muutos parantaa muun muassa kuluttajansuojaa. Sopimusehtojen yksityiskohtia muutetaan paikallisesti muuttuneita lakipykäliä vastaamaan, ja samalla voidaan tarvittaessa tarkastella hulevesiinkin suhtautumista.

– Uusittavissa liittymäsopimuksissa on mahdollista ottaa euro konsultiksi, ja alkaa laskuttamaan, jos huomataan, että tontilta painetaan viemäriin ylimääräistä hulevettä. Samalla lailla jatkamme omassa verkostossa korjaus- ja tutkimustöitä, sanoo Mäkinen.

Janne Airaksinen

Kaaviokuva jätevedenpuhdistamon prosessista. Tätä ei hallitse ihan kuka tahansa, vaan laitoksen työntekijöillä pitää olla ammattitaito huipussaan.

Ylin kuva: Joutsan Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Teijo Mäkinen ja kunnan huoltomies Jari Pessala tarkastelevat jätevedenpuhdistamon prosessia.

Kuva 2: Jätevedenpuhdistus tekee tästäkin ruskeana vellovasta nesteestä kirkasta.