Luitko lehdestä – paperisesta tai sähköisestä – kiinnostavan jutun ja jaoit sen kuvan muodossa sosiaalisessa mediassa kysymättä keneltäkään lupaa jutun levittämiseen? Esiinnyitkö ehkä itse jutussa ja ajattelit, että itseä koskevaa lehtijuttua ja jutun ohessa olevaa omaa kuvaa saa kopioida ja levittää sellaisenaan niin sanotusti omine lupineen?

Ei olisi kannattanut, sillä lehtijutut ja niiden kuvat ovat tekijänoikeuksilla suojattuja, eikä niiden kopioiminen ja levittäminen sellaisenaan ole sallittua ilman tekijän tai oikeudenhaltijan lupaa. Siteerata juttua tietysti voi, mutta lyhyt lainaus on eri asia kuin koko jutun kopioiminen ja jakaminen toisten nähtäville.

Osa somekäyttäjistä on valveutuneita ja tuntee toisen tuottaman materiaalin julkaisemista koskevat pelisäännöt. Tällaiset henkilöt osaavat kysyä esimerkiksi paikallislehdeltä luvan itsestä tehdyn jutun tai itsestä otetun lehtikuvan julkaisemiseen vaikkapa Facebookissa.

Kaikille tekijänoikeuskuviot eivät kuitenkaan ole selvät. Ensimmäistä kertaa niihin törmäävä saattaa hieman hämmentyäkin, sillä varsinkin itseä koskevaa, jo kertaalleen julkaistua materiaalia luulisi saavan levittää miten itse tahtoo. Mutta se ei kuitenkaan ole sallittua, vaan kopioimiseen ja levittämiseen pitäisi olla tekijänoikeuksien haltijan, eli tässä tapauksessa lehden lupa.

Jos sitä ei ole, kyse on tekijänoikeuden loukkauksesta. Tällöin tekijänoikeuksien haltija voi vaatia hyvitystä teoksensa luvattomasta käytöstä. Harva tosin vaatii, jos luvattomasta käytöstä ei seuraa mitään mielipahaa kummempaa.

Mutta teon vakavuusasteen kasvaessa myös sanktio kasvaa. Jos kyse on tekijänoikeuden loukkauksen lisäksi tahallisuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta, puhutaan tekijänoikeusrikkomuksesta, josta voi seurata sakkorangaistus. Jos kyse on oikeudenloukkauksen lisäksi tahallisuudesta ja ansiotarkoituksesta, ja teko on ollut omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa, puhutaan tekijänoikeusrikoksesta. Siitä voi seurata vankeusrangaistus.

Tarja Kuikka