Ryhmä joutsalaisia osallistui Viron Suomen-poikien Viroon takaisintulon 75-juhlallisuuksiin Paldinskin muistomerkillä Virossa 19.8.2019.
Viron Suomen-poikien paluusta Suomesta kotimaataan puolustamaan tuli kuluneeksi 75 vuotta 19.8.2019. Päivän ohjelma alkoi tutustumisella Viron puolustusvoimien Kalevin jalkaväkipataljoonaan, jatkuivat juhlallisuuksilla Paldinskin muistomerkillä seppeleenlaskuin, juhlapuhein ja päättyen juhlalounaaseen lähellä sijaitsevassa ravintolassa.
Tilaisuuteen osallistui noin 30 henkilöä mukaan lukien juhlan kunniavieraat viisi sotaveteraania Suomi-poikaa, joutsalaistaustainen Suomen puolustusasiamies Virossa everstiluutnantti Antti Hauvala yhdessä joutsalaistaustaisen puolisonsa Maijan kanssa sekä joutsalaiset Viron sotahistoriamatkalaiset Antti Tami, Tapio Kämppi, Teuvo Satusaaari ja Pertti Mattila.
Joutsalaisryhmän matka jatkui ”Matkalla Suomeen uupuneiden Inkerinsuomalaisten muistomerkille” Pölkullan muistolehtoon. Vähemmän tunnettua on se, että suomalaiset siirsivät yhteistyössä saksalaisten kanssa Paldinskin alueen siirtoleirien kautta 63.000 inkeriläistä siviilihenkilöä Suomeen saksalaisten joukkojen miehittämiltä alueilta Leningradin eteläpuolelta vuosina 1943–1944.
Siirtoleirien sodanaikaiset olosuhteet aiheuttivat jopa useiden tuhansien inkeriläisten menehtymisen. Välirauhasopimuksen jälkeen vain noin 8.000 inkeriläistä jäi palaamatta Neuvostoliittoon
Seuraavana vierailukohteena oli vuonna 1994 paljastetun Kloogan keskitysleirin juutalaisuhrien muistomerkki. Leiri perustettiin vuonna 1942 ja saksalaisten perääntyessä leiri määrättiin tyhjennettäväksi 17.9.1944. Jäljelle jääneet noin 2.000 leiriläistä ammuttiin 19.9.1944 ja poltettiin ennen leirin johdon pakenemista. Vain noin 80 vankia onnistui pelastautumaan.
Toisena matkapäivänä matkalla Narvaan tutustuttiin toisen maailmansodan Sinimäed-taistelupaikalle, joka suurtaistelu pysäytti puna-armeijan ja oli merkityksellinen Kannaksen torjuntataisteluiden kannalta. Hyökkäys alkoi 24.7.1944 ja saksalaisten puolustuslinja piti saksalaisten vetäytymiseen 18.9.1944 saakka. Sekasortoisten taistelujen tappioita ei koskaan varmuudella saada laskettua mutta yhden arvion mukaan kaatuneita ja haavoittuneita oli venäläisillä 170.000 ja saksalaisilla 10.000.
Matkan päätteeksi vierailtiin ”Kommunismin uhrien muistomerkillä” Maarjamäellä, Piritan rantatien varressa. Muistomerkkiin on kaiverrettu yli 22.000 kommunismin uhrina kuolleen virolaisen nimet vuosina 1940–1991, joista suurin osa kuoli kaukana kotoa ja on haudattu tuntemattomaan paikkaan.
Viro tarjoaa toisesta maailmasodasta ja sodan jälkeisistä tapahtumista kiinnostuneille monipuolisen lähimatkakohteen. Maa, jonka historia tapahtumineen poikkeaa niin suuresti oman maamme toisen maailmansodan ja sen jälkimaininkien tapahtumista.
Viron siviiliuhreja koskeva tapahtumien tulkinnan painopiste on vaihdellut Neuvostoliiton aikaisesta Viron itsenäisyyden ajan tulkintaan. Ensin mainitussa painopiste oli Saksan Viroon perustamissa keskitysleireissä ja siellä tapahtuneissa juutalaisten joukkomurhissa. Itsenäisyyden ajalla on painotettu Neuvostoliiton suuriin väestöryhmiin kohdistamaa sortoa ja väkivaltaa toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta aina 1980-luvun loppuun saakka.
Pertti Mattila
Kuvat: Teuvo Satusaari
Yläkuvassa joutsalaiset Viron sotahistoriamatkalaiset Antti Tami, Teuvo Satusaari, Tapio Kämppi ja Pertti Mattila. Kuva Teuvo Satusaari.
Loading ...
