Joutsan kunnasta löytyy asiakirja vyörytyksistä, johon julkisuudessa ja myös poliittisessa päätöksenteossa on viitattu useampaan otteeseen. Tämä asiakirja osoittaa melko yksiselitteisesti, että teknisen toimen resurssointi, organisointi ja toimintatavat kaipaavat kriittistä tarkastelua.

Kunnan keskeisille kiinteistöille vyörytetään huomattavan suuria kiinteistönhuollon kustannuksia. Tein reilu vuosi sitten asiaan liittyviä vertailuja, ja erot olivat paikoin moninkertaisia vastaaviin. Esimerkkejä löytyi aivan lähialueilta. Aiempi tekninen johtaja on käsittääkseni tehnyt vastaavantyyppistä vertailua virkatyönä esimerkiksi Jousen ja Leivonmäen osalta.

Oma kysymyksensä olisi, että peitelläänkö suurilla tuntimäärillä muuten kovaksi kohoavia yksikköhintoja? Tätä en tässä lähde puimaan.

Edellä mainitut loppupäätelmät pystyy tekemään jokainen, joka omaa kustannuslaskennan ja -vertailun alkeet sekä omaa edes himpun selvittämisen intoa.

Informaation puutteeseen ei voida vedota. Oma käsitykseni on, että sekä edellinen tekninen johtaja että edellinen talousjohtaja ovat tätä tarkastelun tarvetta tuoneet esiin virkatehtävää suorittaessaan niin julkisuudessa kuin taustakeskusteluissa. Henkilökohtaisesti lisään tähän, että tarkastelun tarve ei kosketa pelkkää huoltomiesryhmää vaan koko teknisen toimen tukipalveluorganisaatiota.

Itse asiassa hieman huvitti kunnanjohtajan taannoinen lausunto kirvesmiehen tarpeesta seisovien asuntoremonttien vuoksi. Tilannehan on ollut sama aikaisemminkin. Aiempi talousjohtaja esitti remonttien siirtämistä juuri siksi firmojen tehtäväksi – julkisuudessakin!

Myös Joutsan kunnan nykyisin voimassa olevat strategiset linjaukset ovat asian suhteen hyvin selkeät. Oman toiminnan kustannuksia tulisi verrata vastaaviin, myös yksityisesti tuotettuihin. Tämän jälkeen olisi arvioinnin vuoro, voiko omaa toimintaa tehostaa tai olisiko ulkoistus tehokkaampaa.

Vuosi sitten sain ja pyysin mainitun vyörytyslistan käsiini. Kävimme sitä läpi muutamien luotettavimpien poliitikkokumppanieni kanssa yli puoluerajojen. Samoin kävin sitä läpi niin paikallisten yrittäjien kuin täysin ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.

Kun kunnanhallituksessa kävi ilmi, että olin tällaisen listan pyytänyt ja sen pohjalta mm. olimme eräitä asioita nostaneet tarkasteluun, seurasi mielenkiintoinen episodi. Minut ja muutamat muut luottamushenkilöt yritettiin vaientaa ja lamauttaa vetoamalla mitä kummallisemmilla verukkeilla. En lähde näitä osin täysin typeriä verukkeita toistamaan julkisuudessa.

Kun kunnanhallituksessa kysyttiin mm. näiden selkeästi ylisuurten kustannuserien ja vyörytysten perään, ei varsinaiseen kysymyksiin saatu koskaan mitään vastausta. Enkä ollut ainut siis ainut.

Paikallislehtihän kysyi muistaakseni asiasta myös kunnanjohtajalta sittemmin, mutta vastaus meni ehkä hieman ohi kysyttyyn nähden.

Miksi sitten kiinnostuin vyörytyslistasta? Julkisuudessa teknisen toimen ympärillä on käyty keskustelua jo pitkään. Kunnanhallituksen puheenjohtajakauteni aikana törmäsin myös siihen, että kunnan esimiestasoa tavatessani nousivat nämä samat kysymykset esiin.

Hallintokunnat joutuvat viemään nämä vyörytykset omaan toimintaansa, mikä esimerkiksi ulospäin näkyy puolestaan heidän kokonaiskuluissa.

Eräältä kunnan esimieheltä kysyin: “Oletko antanut palautetta, että kustannustaso ei ole hyväksyttävällä tasolla ja että vyörytetyt tunnit eivät vastaa todellista tarvetta?” Jäin käsitykseen, että esimiehen oli syystä tai toisesta vaikea vastata esittämääni kysymykseen.

Kuten mainittua, tämä vyörytyslista koskettaa vain niin sanottua huoltomiesryhmää. Tarkastelun tarvetta olisi kaikissa tukitoiminnoissa. Oma toiminta on hyvin laajaa. Tämä näkyy monella tapaa mm. työnantajavelvollisuuksissa ja johdon organisointi- ja resurssitarpeessa.

Yksi helppo etenemismalli voisi olla, että esimerkiksi kunnanhallitus tekisi vyörytyslistalle kiinteistökohtaisia tuntileikkauksia, joita tekninen toimi ei saisi ylittää kuin poikkeusluvalla. Tällaiset tuntitasot saisi helposti selvitettyä verrokkikiinteistöistä.

Yksi syy siihen, että Joutsan kuntaan ei ole saatu pysyvä, pitkäaikaista teknistä johtajaa on juurikin laaja organisaatio, laajat vastuut ja sitä kautta laaja osaamisvaatimus. Tämä on käynyt ilmi keskusteluista, joita olen käynyt paikkaa tavoitelleiden tai sen hakemista harkinneiden kanssa. Tämän olen kertonut myös kunnanhallituksessa ja puheenjohtajistossa, useampaan otteeseen.

Järkevää ja perustelua olisi tältäkin kantilta siis siirtyä kohti mallia, jossa vain avainhenkilöt olisivat kunnan palveluksessa. Keskityttäisiin siis enemmän ostamiseen ja ostopalveluiden valvontaan.

Asialla on myös elinkeinopoliittinen ja elinvoimaan liittyvä haara. Nyt kunta pitää hallussaan laajaa tukipalvelutoimintaa, jonka voisi todennäköisesti merkittävissä määrin ostaa markkinoilta. Tällaiset ostot tukisivat Joutsan palvelurakenteen säilymistä monipuolisena. Olen käsityksessä, että väestö- ja ikärakenteesta johtuen liipaisimella voi lähivuosina olla eräitä merkittäviäkin yritysten toisilleen myymiä palveluita.

Ostopalvelukeskustelu on puolestaan ollut lapsen kengissä. On mm. esitetty, ettei synny kilpailua tai että isot tulevat ja vievät. Näin käy, jos osto-osaamista ei ole! Osto-osaamisen vahvistamisella on selkeä tarve, sitä osoittavat mm. yrittäjä Tero Toivosen toissa viikolla esiin nostamat seikat.

Yksi kokonaisuutta selittävä tekijä on se, että yrittäjien ja kunnan välit eivät olet Joutsassa kunnossa oikein millään tasolla. Yritin tätä kaksivuotiskauteni aikana korjata, tuloksetta. Tämä käy ilmi muun muassa siitä, millaisia kommentteja annetaan suljetuissa kokouksissa joutsalaisista yrittäjistä. Tärkeintä sidosryhmää kohdellaan ajoittain ala-arvoisesti. Surullista.

Mutta keskeinen kysymys asiassa on, miksi kukaan ei toimi? Teknisen toimen osalta selittävä tekijä on työntekijöiden vahva asema. Yksittäiset työntekijät vastustavat tätä kehityskulkua voimakkaasti taustalla. Toinen selittävä tekijä on, että lukuisilla kunnan luottamushenkilöillä on suoraan, läheistensä tai muuta kautta sidos kuntaan, mikä eittämättä isossa kuvassa jarruttaa kehittämis- ja muutostoimia. Nämä sidokset näkyvät tietysti myös lukuisissa muissa yhteyksissä.

Haluan kuitenkin sen sanoa, että tätä keskustelua ei pidä tulkita yksittäisten työntekijöiden kautta. Heistä varmasti jokainen tekee ja suorittaa annetut työtehtävät parhaansa mukaan. Mutta poliitikkojen pitäisi kyetä nousemaan ylemmäs ja tarkastella verovarojen käyttöä kriittisesti. Ja ennen kaikkea asiallisesti keskustella, niin suljetuissa kokouksissa kuin julkisuudessa. Nyt näin ei tapahdu.

Jukka Huikko
Veronmaksaja mallia toistaiseksi

Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat Joutsan Seudun lukijoiden mielipidekirjoituksia.