Luhangan tuulivoimapuiston melumittaukset täytyy tehdä uusiksi, ja siksi aiheesta järjestettiin yleisötilaisuus keskiviikkoiltana Luhangan kylätalolla. Paikalla oli runsaahko joukko väkeä kuulemassa, kun Seppo Hakola, Ilmatar Service Oy:n tekninen päällikkö ja Janne Ristolainen, melumittauksen käytännön toteuttaja Ramboll Oy:stä esittelivät suunnitelmia.

Hakola kertoi olevansa Latamäen tuulipuiston isännöitsijä ja Ristolaisella taas on lähes 20 vuoden kokemus melumittauksista. Illan tunnelmia ja keskustelun kulkua voisi kuvailla yleisön taholta lausutuksi suureksi epäluottamuslauseeksi, jota sitten tuulivoimayhtiön ja melumittausfirman edustajat yrittivät parhaansa mukaan hälventää. Onnistuttiinko tässä sitten, niin se jää nähtäväksi ollen epäilemättä suuresti riippuvainen melumittausten tuloksista.

Melumittaus perustuu voimassa oleviin ohjeistuksiin ympäristöministeriöltä, ja pääosissa ovat ohjeet OH 3/2014 ja OH 4/2014. Joutsan Seutu esitteli mittaussuunnitelmaa jo numerossa 35. Se ei ole siitä suuresti muuttunut kuin siltä osin, että mittauspisteiden sijoittelua on vielä mietitty ja että mittaukset valmistuvat nyt viimeistään joulukuun aikana.

Mittaukset ovat kaksiosaiset. Ensimmäinen lyhytvaihe selvittää, milloin ja miten tuulivoimalat pitävät eniten melua. Toinen vaihe selvittää melutason vaihtelua eri olosuhteissa pidemmällä aikavälillä. Pitkäaikaismittaukset valmistuvat syys-joulukuun aikana.

Mittaukset tehdään eri laitteistoilla. Lyhytmittaukseen odotetaan sopivia tuuliolosuhteita, mutta esimerkiksi yleisötilaisuuden kestäessä tuuli turbiinien napakorkeudella 10 metriä sekunnissa, mikä olisi riittänyt mittausten läpiviemiseen.

Kun mittausten suoritus oli pääpiirteittäin esitelty, yleisö esitti varsin asiallisia kysymyksiä. Ramboll Oy tekee mittauksia tuulivoimayhtiön toimeksiannosta, ja siitä keskusteltiin paljonkin, että voidaanko tuloksiin luottaa. Edellistä toisen firman tekemää mittausta vuonna 2015 kun ei pidetty uskottavana.

Ristolainen vakuutti, että mittausten tekeminen on mahdollisimman läpinäkyvää ja kuka tahansa voi käydä tarkistamassa itse suorituksia ja tuloksia, kunhan ei häiritse niitä.

– Vilppiä ja salattavaa ei ole, sillä muutenhan koko firman uskottavuus ja liiketoiminta rapautuisi, totesi Ristolainen.

Siihen miksi ihmiset sitten kokevat melua, löytyi useampi peruste. Ympäristöministeriön ohjeen mukainen melutaso ei tarkoita sitä, etteikö jokin taho kokisi melutasoa silti häiritsevänä. Valtio on määritellyt ohjeessa vain tietyn tason, jonka mukaista melua pidetään kohtuullisena tuulivoimalan naapurin kannalta. Ääni kuitenkin kantaa kauemmaksi, ja vaikka melu pysyisi ohjeen arvojen alapuolella, se voi yhä häiritä jotakuta.

Mikäli mittausten jälkeen käy ilmi, että tuulivoimaloiden melua tulee hillitä, turbiineihin asennetaan niin sanotut melumoodit. Ne rajoittavat tehoja tietyissä tuulennopeuksissa- ja suunnissa.

Yksi syy mittausten ja arkikokemuksen eroihin voi löytyä myös tuulivoimaloiden valmistajien taholta. Jos voimaloiden lähtömelutaso on alun perin ilmoitettu liian optimistiseksi, eivät alkuperäiset melumallinnuksetkaan voi pitää paikkaansa. Sellaisia tietoja tuotiin esille yleisön joukosta, että Latamäessä olevien Vestas-tyyppisten turbiinien lähtömelutason olisi valmistaja kertonut kaksi desibeliä liian alhaiseksi kuin todellisuudessa.

Vuonna 2014 ympäristöministeriön ohjeisiin tuli seuraavanlainen määräys: Tuulivoima-alueen yksittäisen tuulivoimalan perustusten sijaitessa yli 60 metriä korkeammalla suhteessa melulle altistuvan kohteen maanpinnan korkeuteen (esimerkiksi vaaralla tai tunturin laella olevat voimalat) kyseessä olevan voimalan melupäästön takuuarvoon lisätään 2 dB.

Tätä ei ole Latamäen tapauksessa huomioitu, sen Hakola kertoi avoimesti.

– Valmisteluvaiheet ovat voineet osua sellaiseen saumaan, että tuo ohjearvo on vasta ollut tuloillaan. Joka tapauksessa sitä ei ole tiedostettu. Kahden desibelin lisäys on nimittäin sellaista luokkaa, että siihen kannattaisi kiinnittää huomiota, totesi Hakola

Useita asukkaita tilaisuudessa edustanut Hannu Heinonen luovutti kunnalle kahdeksankohtaisen vaatimuslistan. Siinä muun muassa vaaditaan, että mittaaja tulisi vaihtaa tai asettaa valvojaksi tuulivoimatoimijasta riippumaton asiantuntija, mittausjakson tulisi ulottua myös talvelle puuston ollessa lehdettömänä, erillisiä sisämelumittauksia pitäisi tehdä ja tuulivoimaloiden lähtömelutaso tulisi mitata.

Yksi vaatimus ainakin toteutui jo tilaisuuden aikana. Kunnan ja asukkaiden kesken tahdottiin pitää neuvottelutilaisuus mittausjärjestelyitä koskien, ja sellainen luvattiin järjestää läsnäolleiden virkamiesten taholta.

Janne Airaksinen

Näin mitataan Latamäen kuuden tuulivoimalan aiheuttamaa melua

Tässä on tiivistelmä Luhangan rakennuslautakunnan hyväksymästä melunmittaussuunnitelma. Jos sitä halutaan muuttaa, niin muutokset on hyväksytettävä ensin lautakunnalla.

Melua mitataan ulkona kolmessa mittauspisteessä, jotka sijaitsevat Latamäen tuulivoimapuiston ympäristössä olevien asuinkiinteistöjen piha-alueilla. Mittauksessa tallennetaan äänitasoja, joista määritetään tuulivoimaloiden aiheuttama melutaso (LAeq), pienitaajuinen melu (1/3-oktaaveittain välillä 20-200 Hz), kapeakaistaisuus ja impulssimaisuus. Samoilla kiinteistöillä on mitattu melua aikaisemmin, joten tarvittaessa tuloksia voidaan vertailla aiempien mittausten tuloksiin.

Mittauksissa käytetään tarkkuusluokan 1 vaatimukset täyttäviä äänitasomittareita ja vakioäänilähteitä. Ensiksi mittaus tehdään ympäristöministeriön ohjeen 4/2014 mukaan, mikä edellyttää mittausten tekemistä myötätuuliolosuhteissa. Latamäen mittaukset tehdään menetelmän A mukaisesti, jolloin tuulivoimalat pysäytetään joko ennen tai jälkeen mittauksen taustamelun selvittämiseksi.

Lyhyemmän mittausjakson kesto on vähintään 30 minuuttia per mittauspiste, ja se koostuu 30 erillisestä 1 minuutin mittauksesta. Tuulivoimaloiden toiminnan aikaisen mittauksen ohella mitataan taustamelua vähintään 30 minuuttia.

Melumittauspisteelle sijoitetaan kenttäsääasema, josta saadaan mittauspisteen tuulitiedot. Tuulitiedot voimalaitoksen napakorkeudelta saadaan tuulivoimapuiston ohjausjärjestelmästä.

Pitkäaikaismittauksella tarkastellaan melutason vaihtelua päivä- ja yöaikana eri tuuliolosuhteissa sekä määritetään mittausajalta päivä- ja yöajan keskiäänitasot. Mittaustulokset sisältävät taustamelun, mutta tarvittaessa myös pitkäaikaisen mittauksen kuluessa voidaan tuulivoimalaitokset pysäyttää ajoittain taustamelutason mittaamiseksi. Tuuliolosuhteet mittausaikana tallennetaan tuulivoimapuiston ohjausjärjestelmästä.

Toiminnasta raportoidaan mittausmenettely, kalusto, sääolosuhteet, tuulivoimaloiden toiminta ja tulokset. Tuloksena lasketaan päivä- ja yöajan keskiäänitasot. Lisäksi esitetään mittauspistekohtaisesti äänitason vertailu tuulennopeuteen (10 minuutin keskiarvot) tuulensuuntasektoreittain (myötätuuli, sivutuuli ja vastatuuli).

Lopullisessa raportissa tuloksia verrataan ohjearvoihin. Raportti toimitetaan viranomaiselle viiden viikon kuluessa viimeisestä mittauskäynnistä, viimeistään vuoden 2020 aikana.

Janne Airaksinen

Yläkuva: Seppo Hakola (oik), Ilmatar Service Oy:n tekninen päällikkö ja Janne Ristolainen, melumittauksen käytännön toteuttaja Ramboll Oy:stä esittelivät suunnitelmia Luhangan yleisötilaisuudessa.

Paikalla oli hyvä edustus asiasta kiinnostuneita.

Tagged with →