Joutsan pääkirjaston näyttelytilaan avattiin tiistaina näyttely, joka esittelee sodissa menetetyn Raudun karjalaispitäjän historiaa. Rautu – rajapitäjä Karjalan kannaksella -näyttely järjestetään Joutsassa, sillä seutukunnalle jäi aikanaan siirtokarjalaisia perheitä pysyvästi yli 20 taloutta.
Viime syksynä Rautu/Joutsa-taustaiset pikkuserkut Antti Nieminen ja Seppo Monto kävivät useilla rautulaisille osoitetuilla tiloilla ja saivat idean näyttelyn järjestämisestä. Raudun Pitäjäseura lähti myös innolla mukaan. Kirkkojen ja muistomerkin pienoismallit ja suurennokset valokuvista ja asiakirjoista ja muutaman evakkojen mukana tullut esine ovat joutsalaisille ennennäkemätöntä aineistoa. Eräs erikoisuus on lista Joutsan yhteiskoulusta ja lukiosta kirjoittaneiden rautulaistaustaisten ylioppilaiden lista. Siinä on toistaiseksi 45 nimeä, lisäksi osa on lähettänyt ylioppilaskuvansa.
Nähtävillä on valokuvasuurennoksia entisestä Raudusta noin 20 kappaletta, Raudun viimeisimmän evankelisluterilaisen kirkon pienoismalli, Palkealan ortodoksisen kirkon pienoismalli sekä muuta esineistöä.
Avajaisissa Joutsan kunnalle luovutettiin Raudun vaakuna pitäjäseuran puheenjohtajan Markku Paksun toimesta. Kunnan puolesta vaakunan otti vastaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Kuurne.
– Karjalaisuus elää edelleen keskuudessamme. Kolmannessa ja neljännessä polvessa ei tunneta samanlaista kivijalkarakkautta kuin Karjalasta tulleiden ensimmäisen polven keskuudessa, mutta oma identiteetti on vahvasti läsnä karjalaisilla, sanoi Paksu tiivistäen karjalaisuuden nykytuntemuksia.
Näyttelyn avajaisissa oli läsnä ainakin viisi Raudussa syntynyttä henkilöä ja sieltä aikoinaan pieninä lapsina evakkoon lähteneitä. Raudun ajan ennen sotia muistivat vielä hyvin Seppo Paukku, Eila Paukku, Lauri Pietinen, Niilo Hännikäinen ja Taavi Miina.
Valtion sekä Joutsan ja Raudun kuntien sopimuksella Joutsaan sijoitettiin väkeä Raudun Potkelan ja Kärsälän kylistä. Eri vaiheiden jälkeen Joutsaan jäi kuitenkin pysyvästi yli 20 taloutta. Joutsaan tuli siirtolaisväestöä muistakin luovutetun alueen kunnista kuten Antrea, Kivennapa, Muolaa, Ruskeala, Salmi, Uusikirkko, Sakkola, Vuoksela ja Viipuri.
Rautulaisten pitäjäseura perustettiin 1948 ja sen tarkoitus on olla kotiseudultaan siirtyneiden rautulaisten välinen yhdysside. Rautulaisten lehti perustettiin 1958 ja se ilmestyy nykyisin kuusi kertaa vuodessa. Lehden tilaaja on automaattisesti pitäjäseuran jäsen. Jäseniä on tällä hetkellä 900 ja suljetussa Rautu facebook -ryhmässä 1.170.
Janne Airaksinen
Yläkuvassa Joutsan kunnalle luovutetaan Raudun vaakunan pitäjäseuran puheenjohtajan Markku Paksun toimesta. Kunnan puolesta vaakunan otti vastaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Kuurne. Oikealla Antti Nieminen, yksi näyttelyn kokoajista.
Loading ...
