Joutsan lähialueella Rusin ryöstö, Leivonmäen murha, sekä Joutsassa tapahtunut muilutus ovat puhututtaneet ihmisiä iästä ja sukupuolesta riippumatta. Niissä syytettyinä tai syytettävinä on ollut nuoria ihmisiä ja päihteillä on ollut osansa näissä kaikissa.

Miten nuoria voitaisiin tukea ja auttaa, jotta nuoria ei joutuisi niin sanotusti väärille raiteille tai syrjäydy?

 Joutsan etsivä nuorisotyöntekijä Janne Pajunen toteaa, että yksi suurimpia ongelmia on nivelvaiheessa toisen asteen opintojen keskeytyminen niin, että nuori ei saa toisen asteen tutkintoa suoritettua.

– Kun nuoren valmistuminen lykkääntyy vuodella ja poissaolot lisääntyvät, se voi saada nuoren luovuttamaan opintojensa suhteen.

Pajunen tekee töitä nuorten keskuudessa ja vierailee esimerkiksi koululla pitkin vuotta. Joutsan kunnassa on panostettu viime vuosina esimerkiksi opiskelijahuollon palveluihin ja siihen, että ysiluokan jälkeen siirtyminen toiselle asteelle tehtäisiin mahdollisimman helpoksi.

– Keväällä pidin ysiluokkalaisille oppitunnin toiselle asteelle siirtymisestä. Kerroin heille sen aikana esimerkiksi, milloin tulokset tulevat, miten ottaa opiskelupaikka vastaan ja mitä teen, jos en pääsekään kouluun, toteaa Pajunen ja kertoo myös auttavansa nuoria tarvittaessa asuntolapaikan hakemisessa, jos nuori aloittaa opinnot muussa kaupungissa.

Osa nuorista muuttaa toisen asteen opintojen aikana uudelle paikkakunnalle. Silloin nuorelle on tärkeää, että hänen elämässään on luotettavia aikuisia, joille pystyy puhumaan ongelmatilanteissa ja pyytämään apua. Pajunen toivoo, että työllään hän voisi olla nuorelle vähintään se luotettava aikuinen, jolle uskaltaisi tulla juttelemaan asiasta kuin asiasta.

– Perheen antama tuki ja malli on kuitenkin tärkeää nuorelle ihmiselle. Sitä ei tule missään vaiheessa unohtaa.

Pajunen toivoisi, että lintsaamisen sijaan nuoret uskaltaisivat olla yhteydessä opiskelijahuoltoon ja pyytää sieltä apua.

– Kouluissa on esimerkiksi kuraattoreita, opinto-ohjaajia, terveydenhoitajia ja muita aikuisia, joille koulupäivän aikana voi mennä juttelemaan. Koulussa nuori ei jää yksin, vaan saa pyytäessään apua.

Ennaltaehkäisevässä työssä yksi suurimpia haasteita on löytää ne oikeat keinot auttaa nuorta. Pajunen on huolissaan siitä, että avun saamiseen voi mennä kauan pitkien jonotusaikojen takia. Pahinta on, jos nuori joutuu olemaan pitkään tilanteessa, jossa ei tiedä mitä tehdä, tai hän ei pääse avun piiriin.

Myös vapaa-aika- ja nuorisotoimen esimies Kari Kosunen toteaa ennaltaehkäisevän työn olevan tärkeää ja toteaa sen myös maksavan itsensä takaisin. Kunnan puolella samaista asiaa on käsitelty monialaisissa työryhmissä ja lautakunnissa. Kosunen kertoo, että tavoitteena on saada nuoria mukaan vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin. Nuoret ovat päässeetkin esimerkiksi nuorisovaltuuston kautta vaikuttamaan nuorten asioihin ja nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa. Nuoret nimittäin tietävät, minkälainen toiminta heitä kiinnostaa.  

– Kaikki toimintamme tähtää siihen, että kaikilla nuorilla olisi sellaista tekemistä, mistä he tykkäävät, kertoo Kosunen. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee nuorisovaltuuston järjestämän leffayön, joka kerää nuoria katsomaan yöllä kinolle leffoja.

Kunnan kaikki toimintatapahtumat ovat päihteettömiä, minkä tarkoituksena on tarjota elämyksiä nuorelle ilman päihteitä.

– Se on sellaista sosiaalista kasvatusta, jotta nuoret olisivat vahvempia sanomaan ei päihteille, toteaa Kosunen.

Yksi paikka minne nuoret pystyvät kokoontumaan viikolla, on keskustassa toimiva nuorisokahvila. Paikalla on nuorisotyöntekijä tai muu aikuinen valvoja, jolle voi halutessaan puhua asiasta kuin asiasta. Nuoria käy kahvilassa viikottain useita kymmeniä ja he pelaavat esimerkiksi biljardia tai lautapelejä porukalla. Kosunen toivoisi, että vaikka nuori tulisi kahvilaan yksin hänet otettaisiin mukaan porukkaan.

– Lähtökohtana on se, ettei kukaan jäisi nuorisokahvilassa yksin.

Kosunen pitää nuoren harrastuksia tärkeänä ja sellaisina asioina, joihin jokaisella tulisi olla mahdollisuus. Kosunen sanoo, että harrastusten hinnat tulisi olla myös kohtuullisia, ettei raha tulisi esteeksi.

– Harrastusmahdollisuuksien tulisi olla myös sellaisia, jotka ovat nuorten mieleen. Yksi esimerkki on pump track -skeittiparkki, jota nuoret ovat päässeet suunnittelemaan.

Kouluterveyskyselyn tulokset vuodelta 2017 Joutsan osalta kertovat, että lukion ensimmäisellä tai toisella vuodella olevista opiskelijoista kerran tai useammin viikossa kiusaamista oli kokenut 9,1 prosenttia ja 8–9 luokkalaisista 4,3 prosenttia. Samaisesta tutkimuksessa selviää, että lukiolaisista 3,1 prosenttia ja 8–9 luokkalaisista 11,6 prosenttia koki, ettei heillä ole yhtään ystävää. Kosunen on itsekin kuullut, että kiusaamista ilmenee koulussa, mikä saattaa vaikuttaa nuorten tahtoon lähteä mukaan kiinnostavan oloiseen harrastukseen. Kynnys suurenee, jos tietää että kiusaajat ovat siellä, tai paikalla ei ole ketään tuttua, kenen kautta nuori pääsisi mukaan porukkaan. Tällaista kuulee onneksi harvoin, ja valtaosa palautteesta on juurikin päinvastaista. Moni on sanonut, että toimintaan oli helppo päästä mukaan, ja saada sieltä uusia kavereita.

Joutsan kunta on hyväksynyt lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, jossa heti ensimmäisellä sivulla mainitaan: ”Joutsan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaan hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisevän työn painopistealueita ja kehittämisen kohteita ovat varhainen ennakointi peruspalveluissa, moniammatillisen yhteistyön tehostaminen, osallisuuden vahvistaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen”.

– Joutsan kunta tekee eri järjestöjen kanssa yhteistyötä, ja ollaan mukana monissa eri hankkeissa, joiden kautta voidaan löytää keinoja puuttua ongelmakohtiin, kertoo Kosunen.

Suomessa on kasvavassa määrin puhuttu huumeiden käytön lisääntymisestä, ja Joutsan poliisi on huomannut pitkällä aikavälillä käytön lisääntyneen myös Joutsassa. Mistään räjähdysmäisestä käytön lisääntymisestä ei ole kuitenkaan kyse. Poliisien tietoon tulee aika-ajoin ala-ikäisiä, jotka ovat olleet käyttämässä tai käyttävät päihteitä. Poliisi on lisännyt näkyvyyttään katukuvassa koulujen alkaessa ja loppuessa, koska silloin nuoria kokoontuu paljon yhteen.

Milla Ristikangas

Tagged with →