
Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat keskimääräistä alempana tämän kesän vähäisen sademäärän ja suurien järvien osalta myös viime kesän kuivuuden seurauksena. Vedenkorkeudet jäivät suuremmissa järvissä viime syksynä alhaiselle tasolle, eivätkä nousseet keväällä normaalille tulvakorkeudelle. Kesäkuun alusta laskettu sadekertymä Kymijoen vesistöalueella on vain noin sata milliä, joka on noin puolet vastaavan jakson keskimääräisestä sadesummasta.
Suonteen mittausasema sijaitsee Ollinsalmen sillan yhteydessä. Lukemien mukaan vesi on alhaalla, sillä 21.8. vedenkorkeus oli 93,72 metriä. Korkeimmillaan tänä vuonna pinta oli toukokuun 23. päivänä 94,02 metrissä.
Suonteella kalastaja Anssi Saari on seurannut vedenpinnan korkeutta omasta mittaristaan.
– Ei vielä ennätysalhaalla olla, mutta tosi alhaalle on menty keväästä alkaen, vahvistaa Saari.
Viime vuonna elokuun puolessavälissä Päijänteen vedenkorkeus oli kymmenen senttiä korkeammalla kuin tällä hetkellä. Kuiva syksy laski vedenkorkeuden vuoden 2018 lopussa 55 senttiä alhaisemmalle tasolle kuin mitä se tällä hetkellä on. Mikäli sateisuus ei lisäänny merkittävästi syksyn aikana, Päijänteen vedet ovat hyvin alhaalla mahdollisesti myös tämän vuoden loppupuolella.
Vedenkorkeus Päijänteen Kalkkisissa oli 19.8. NN+78,19 metriä, joka on 20 senttiä keskimääräistä alhaisempi. Luonnonmukainen vedenkorkeus ilman säännöstelyä olisi Päijänteellä NN +77,87 eli säännöstelyn avulla vedenkorkeus on saatu pidettyä 32 cm korkeammalla kuin mitä se säännöstelemättömänä olisi ollut.
Ennusteen mukaan Päijänteen vedenkorkeus laskee vielä syyskuun loppuun mennessä todennäköisemmin 15–25 senttiä, vaikka Kalkkisten säännöstelypadon luukut pidetään suljettuina. Säännöstelypadon luukut ovat olleet suljettuina 20.6 lähtien.
Janne Airaksinen