Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan syksyn hirvenmetsästykseen Keski-Suomen alueelle 4.025 pyyntilupaa ja valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin ennätykselliset 1.039 kappaletta. Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistys sai 339 lupaa (viime vuonna 315), ja siinä on korotusta kahdeksan prosenttia. Valkohäntäpeuroissa luvat nousivat 53:sta aina 89:ään, missä korotusta 68 prosenttia.

Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistys lukeutuu niiden kolmen yhdistyksen joukkoon, joissa on eniten lupia tulevan syksyn jahdissa käytettäviksi. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen tai kaksi vasaa.

Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan Jyrki Ilmosen mukaan hirven osalta lupamäärät ovat edelleen korkealla. Vaikka vuonna 2018 kaadettiin 384 hirveä ja lupien käyttöaste oli 93,4 prosenttia, ei tämäkään riittänyt pudottamaan hirvikantaa. Metsästäjät ilmoittivat jääväksi kannaksi 3,31 hirveä/1.000 hehtaarilla.

– Verotussuunnitelma tehtiin metsästäjien ilmoituksen ja Luonnonvarakeskuksen antaman jäävän kannan koon arvion mukaan. Nyt tuolla 339 kaatoluvan määrällä pyritään leikkaamaan kantaa 2,8 hirveen /1.000 ha.

– Lupamäärässä on huomioitu luvan hakijoille niin sanottu noin 20 prosentin pankkilupamäärä, jonka he voivat harkintansa mukaan kohdentaa alueille, joissa hirviä esiintyy runsaammin. Hirvissä niin kuin peuroissakin on tapahtunut jäävän kannan osalta tasoittumista. Joitain tihentymäalueita eri puolilla yhdistystä kyllä on, mutta edellisvuosiin verrattuna kanta jakaantuu tasaisemmin, kertoo Ilmonen.

Valkohäntäpeurojen osalta prosentuaalinen korotus lupamääriin tulee Ilmosen mukaan siitä, että nyt Itä-Päijänteeseen lupia haki 12 luvanhakijaa viime vuotisen yhdeksän hakijan sijasta. Näin pinta-ala haettavalle lupamäärälle myös kasvoi ja käsittää nyt melkein koko Itä-Päijänteen alueen.

– Peurat ovat lisääntyneet vuosi vuodelta yhdistyksen alueella. Vaikka lupamäärä on korkea, peuran metsästys on jäänyt vähäiseksi. Vuonna 2018 lupien käyttöaste 52,8 prosenttia. Peurojen metsästykseen on kannustettu varsinkin alueilla, missä niitä runsaammin esiintyy, toteaa Ilmonen.

Hirvieläinten metsästyksellä säädellään kantojen kokoa ja ennaltaehkäistään eläinten aiheuttamia vahinkoja. Hirvijahdissa tavoitteena on päästä Keski-Suomen kaikilla hirvitalousalueilla alueellisen riistaneuvoston asettamiin tiheystavoitteisiin 2,5–3,0 hirveä/1.000 hehtaarilla. Hirvikanta pyritään pudottamaan tiheystavoitteen haarukkaan tulevan jahtisyksyn aikana. Hirvikanta pieneni viime syksyn jahdin tuloksena, mutta jäi edelleen kaikilla hirvitalousalueilla asetetun tavoitteen yläpuolella (3,3–3,6 hirveä/1.000 ha).

Hirvenmetsästys alkaa lokakuun toisena lauantaina. Varsinainen hirvijahti alkaa lokakuun toisena lauantaina 12.10.2019 ja jatkuu nyt toista kertaa tammikuun puoliväliin. Hirviä on mahdollista pyytää vahinkojen estämiseksi pellolta vahtimalla jo 1.9. alkaen. Valkohäntäpeuran metsästys voidaan aloittaa vahtimalla syyskuun alusta ja metsästys muilla menetelmillä alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina 28.9.2019. Myös valkohäntäpeuran pyyntiaikaa on jatkettu loppupäästä helmikuun puoliväliin asti.

Janne Airaksinen