Sahtikulttuuri elää ja voi erittäin hyvin maassamme. Tämän saattoi omin silmin havaita ja kielellään maistaa lauantaina, kun sahdinvalmistuksen suomenmestaruuskilpailut pidettiin aivan lähiseudulla, Hartolassa Krouvin lavalla.

Tuota jaloa juomaa oli paikalla noin 50 tekijältä, ja kun mukaan lasketaan kannustusjoukot ja muu yleisö, niin sahtikisoissa oli porukkaa satamäärin. Ja kun asiaan kuuluu, että jokainen sahdintekijä maistattaa juomaansa myös kaikilla ohikulkijoilla, niin myös tunnelman nouseminen kattoon oli taattu. Kokeneimmat pystyy erottamaan tässä vaiheessa siitä, että heillä on oma peltikuppinsa tai kuksansa mukana maistelemiseen.

Joutsaa edusti Puutteenkujan sahtiveikkoihin lukeutuva Ari Solatie ja Luhankaa Niilo Ahonen. Jokainen kilpailija hankkii yhden edustajan tuomaristoon, ja Joutsan tuomari oli Arto Vainiomäki ja Luhangan Vesa Saari.

Kukin kilpailija toi kymmenen litran pöntön sahtia kisapaikalle toimitsijoille ja teki aitousvakuutuksen. Siinä kilpailija vakuuttaa tehneensä kyseisen kisasahdin itse ja käyttäneensä sen tekemisessä vain sallittuja aineita.

Kukin juryn jäsen asettaa loppukilpailuun kelpuutetut sahdit paremmuusjärjestykseen. Arvostelussa ratkaisevana on kunkin juryn jäsenen kyseessä olevasta sahdista saama subjektiivinen ja monipuolinen yleisvaikutelma. Tasasijoitukset eivät ole mahdollisia. Kukin jäsen antaa parhaaksi katsomalleen sahdille sijoituspisteeksi 1, toisella 2, kolmannelle 3 ja niin edelleen. Juryn jäsenten antamat sijoituspisteet lasketaan yhteen, ja vähiten pisteitä saanut sahti on voittaja.

Tällä kertaa voitto meni Lahteen Ari Rämön sahdille. Kuusi sahtia saa sijoituksen, ja kaikki muut ovat niin sanotusti seitsemänsiä. Joutsan ja Luhangan sahdit eivät olleet kuuden parhaan joukossa. Näillä seuduin tehdään vaaleampaa sahtia kuin lännessä, joista enemmistö juomista oli peräisin. Koska moni tuomareista on tottunut tummempaa sahtiin, tämä näkyy saaduissa pisteissä.

Sahdintekijöiden kotipaikkakunnat olivat ilahduttavan laajalta alueelta eri puolilta maatamme. Sahdintekijöiden muuttoliikkeen myötä sahteja oli paikalla hyvinkin kaukaisista kolkista kuten esimerkiksi Inarista. Tämä selittyy hartolaisen sahdintekijän vaikuttamisella Inarin kunnan alueella.

Myös se kuuluu asiaan, että tuskin löytyi kahta samanmakuista sahtia, vaikka todennäköisesti hyvin harva yleisöstä pystyi maistelemaan kaikki läpi. Kirjo on siis suuri, ja tästä osaltaan kumpuaa viehtymys perinnejuomaan.

Suomen Sahtiseura järjestää sahdinvalmistuksen SM-kilpailun kerran vuodessa yhdessä paikallisen yhdistyksen kanssa. Ensimmäinen kilpailu järjestettiin vuonna 1992. Vuoden 2019 kilpailu on siten jo 28.

Janne Airaksinen

Yläkuvassa: Ari Solatie Joutsasta ja Niilo Ahonen Luhangasta tietävät, miten tehdään hyvää sahtia. Teräksinen sahtisika takaa, että jalo juoma pysyy viileänä.

Paikalliset sahdintekijät ja tuomarit, eli Niilo Ahonen (vas.) edusti Luhankaa. Tuomaristossa olivat Vesa Saari (2. vas.) ja Arto Vainiomäki. Ari Solatie oli tehnyt Joutsan kilpailusahdin.
Juryn jäsenet maistavat tilkan kilpailusahteja ja arvostelevat ne. Kisassa ovat alkuerät, välierät ja lopuksi jännittävä finaali. Kuvassa Vesa Saari keskittyy kaikella vakavuudella tuomarityöskentelyyn.
Sahdinvalmistuksen SM-kisoihin oli Puutteenkujan iloisten sahtiveikkojen organisoima yhteiskuljetus. Hyvän yhteishengen tae on kunnon juoma ja musiikki.

Katso video Sahdinvalmistuksen SM-kisoista:

Tagged with →