Kuntapolitiikkojen motiiveja luottamustoimessaan on mielenkiintoista pohtia. Yksi näkövinkkeli on se, missä määrin perhe- ja työpaikkasidonnaisuudet saattavat vaikuttaa luottamustehtävään hakeutumiseen ja siinä toimimiseen. Sidonnaisuuksilla saattaisi ajatella olevan myös vaikutusta heidän suhtautumisessaan kunnan virkamiesten toimintaan.
Selvittelin Joutsan kunnanvaltuuston jäsenten osalta missä määrin eri puolueryhmissä on jäseniä, jotka itse ovat olleet kunnan palveluksessa tai heidän lähiomaisensa valtuuston aloittaessa toimintansa. Kävi ilmi, että keskustan 11 valtuutetun ryhmässä heitä on viisi, demarien kuudesta jäsenestä neljä ja perussuomalaisten kahden hengen ryhmästä toinen. Kaiken kaikkiaan 25:stä valtuutetusta kymmenen on mainitulla tavalla integroitu kunnan toiminnan kanssa. Määrä on 40 % kyseisten ryhmien valtuutetuista. Yksi demarijäsen on vieläpä kunnan pääluottamusmies.
Entä miten nämä sidokselliset mahtavat asennoitua kunnan virkamiehiin? Puolustetaanko vaikkei pitäisi? Käsittelevätkö virkamiehet valtuutettuja eri lailla kuin tavallisia kuntalaisia? Minulla ei ole tietoja kuin kolmesta tapauksesta, joissa sidoksellisen valtuutetun lähiomainen on saanut palvelun tai edun vastoin tavanomaista käytäntöä tai jopa lautakunnan päätöstä. Jos tiedätte, kertokaa! Oman edun tavoittelu on tietysti sinänsä inhimillistä, mutta miten eettistä se on julkista tehtävää virkavastuulla hoidettaessa?
Funtsii
Kalle Willman
Joutsassa
Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat Joutsan Seudun lukijoiden mielipidekirjoituksia.
Loading ...
