Koska olin tilapäisen valiokunnan puheenjohtaja, valiokunnan, joka liittyi perusturvalautakunnan erottamisasiaan, ajattelin minäkin jotain kirjoitella viime viikon Joutsan Seutu-lehden pääkirjoituksen ja muiden kirjoitusten innoittamana.

Mielenkiintoista on ollut, että päähuomio on kiinnitetty tilapäisen valiokunnan erottamisesityksessä vasta kolmantena perusteena olleeseen kohtaan eli oikaisuvaatimusten ja pitkiksi venyneiden kokousten poikkeukselliseen suuriin kustannuksiin eli kalleuteen. Valiokunnan puheenjohtajana on myönnettävä, että tuo ilmaisu olisi voinut olla selkeämpi. Sana ”poikkeuksellinen” viittaa edellisten lautakuntien kokouksiin, joissa oikaisuvaatimukset ja erityisesti niiden aiheuttamat kustannukset ovat murto-osa erotetun lautakunnan kustannuksista. Toimittaja Janne Airaksisen asiallinen juttu viime viikon lehdessä kertoo selkeästi oikaisuvaatimusten määrän ja sen kuinka ne ovat jatkuvasti lisääntyneet nyt erotetussa lautakunnassa. Kun niitä katselee, voi kysyä, kertooko se siitä, että aiemmat lautakunnat ovat osanneet tehdä oikeita päätöksiä, mutta nyt erotettu ei. Vai kertooko se jostain muusta? Mistä, sitä voi jokainen kysellä. Joka tapauksessa kustannukset ovat olleet poikkeuksellisen suuria aiempaan aikaan verrattuna. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö oikaisuvaatimuksia saa tehdä, kun siihen on aihetta. Varmasti saa eikä ketään niiden tekijää ole lupa syyllistää. Aina on hyvä, jos päätökset ovat oikeita ja mitään vääryyttä ei kunnalle eikä kenellekään kuntalaiselle tehdä.

Toinen mielenkiintoinen asia on emeritusprofessori Seppo Koskisen liittäminen tähän erottamisasiaan. Hänen toimenkuvansa oli toinen, vaikka se yhdessä kohdin jollain lailla sivusikin tilapäiselle valiokunnalle annettua tehtävää. Mikäli Koskinen olisi ollut sitä mieltä, että asiat kuuluvat yhteen, hän viisaana miehenä olisi ottanut jollain lailla yhteyttä allekirjoittaneeseen tai valiokuntaan. Ei ottanut kertaakaan. Sen vuoksi hämmästyttää, että hän kuitenkin antoi vastauksen kysymykseen, jota ei hänelle esitetty. Hän ei antanut sitä vastausta valiokunnalle vaan valiokunnan ohi, valiokunnan, joka paneutui ainakin allekirjoittaneen mielestä huolella, sille annettuun tehtävään.

Pääkirjoituksessa ihmetellään, miksi uutta perusturvalautakuntaa ei valittu valtuustossa heti erottamisen jälkeen. Näin voi lukea rivien välistä pääkirjoituksen toiseksi viimeisessä osiossa. Valiokunnan esityksen pohjana oli ohje, jossa sanotaan, että erotettu lautakunta jatkaa siihen asti, kunnes uusi on valittu ja että kunnanhallituksen tulee ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin erottamisen jälkeen. Itse pitkään (yli 40 vuotta kunnan, seurakunnan ja monen muun yhteisön) luottamushenkilönä olleena ajattelen, että edellä oleva sisältää ajatuksen, että valintaprosessi etenee muulla tavoin kuin siten, että valinta suoritetaan välittömästi erottamisen jälkeen.

Pääkirjoituksen viimeinen osio on mielenkiintoinen sekin. Siinä sanotaan muun muassa ”Kolmas kysymys liittyy tulevan uuden lautakunnan kokoonpanoon. Erottamisen vastustajia oli valtuustossa lähes yhtä suuri joukko kuin kannattajiakin. Käytännössä tämä vähemmistöön jäänyt ryhmä saa tulevassa lautakunnan vaalissa halutessaan kenet tahansa valittua lautakuntaan. Näin on täysin mahdollista, että uusi lautakunta on sama kuin vanha”. Itse kyselen, miten valinta heti erottamiskokouksessa olisi tuonut toisen tuloksen kuin myöhemmin suoritettava, koska vastustajien ja kannattajien ryhmät olivat ainakin tuossa kokouksessa ne, mitkä olivat. Mahdollisessa elokuun kokouksessa valtuustossa saattaa istua useita eri valtuutettuja verrattuna nyt paikalla olleisiin ja se voi muuttaa tilannetta ainakin jossain määrin. Pienenä tai ehkä suurenakin ongelmana heti suoritetussa valitsemisessa olisi voinut olla suostumuksen saaminen ehdokkailta niin pikaisesti. Eihän ketään voi valita noin vain kysymättä asianomaiselta, onko hän valmis ottamaan ehdokkuuden ja kenties myös lautakunnan jäsenyyden vastaan. Eli myöhemmin suoritettava lautakunnan jäsenten valinta antaa mahdollisuuden harkita asiaa tarkemmin ja antaa myös mahdollisuuden kysyä ehdokkaiden suostumuksen ilman turhaa kiirettä.

Tällaisin ajatuksin heinäkuuta aloitellessa ja ”lomaa” kyseissä asiassa toivoen

Matti Kallioinen

Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat Joutsan Seudun lukijoiden mielipidekirjoituksia.