Luhangassa tarkastetaan syksyyn mennessä, vastaavatko kunnan kiinteistörekisterin tiedot todellisuutta. Käytännössä suurella osalla kiinteistöistä käydään paikan päällä tekemässä tarkastusmittaukset. Operaation tarkoituksena on saada kaikki rakennukset kiinteistöverotuksen piiriin ja mahdolliset luvattomat rakennukset rakennuslupaprosessiin.

Kiinteistöselvityksen tekee julkisen sektorin konsultointiyritys Perlacon Oy. Kiinteistöillä tehtävät mittaukset suorittaa Luhangan kunnan projektityöntekijä Sari Rantala (kuvassa oik.).

Luhangassa on noin 1.300 kiinteistöä ja näillä noin 970 omistajaa, joista noin puolet on ulkopaikkakuntalaisia. Niille kiinteistönomistajille, joiden osoite löytyy väestörekisteristä, on lähetetty lomake, jossa kysytään rakennusten tietoja. Lomake pitää palauttaa 19.6. mennessä.

Jakamattomien kuolinpesien osoitteita ei ole ollut saatavilla. Ne, jotka eivät ole kirjettä saaneet, voivat täyttää lomakkeet netissä Luhangan kunnan sivuilla.

Uudemmissa rakennuksissa ei yleensä ole tarvetta paikan päällä tehtäville tarkastuksille, koska niillä on asianmukaiset rakennusluvat, eikä lisärakennuksia yleensä ole vielä ehditty tehdä. Näiden kiinteistöjen tilanne voidaan tarvittaessa varmistaa ilmakuvista.

Tarkastettavia kiinteistöjäkin kuitenkin jää paljon. Perlacon Oy:n asiantuntija Tuija Lilja (kuvassa vas.) arvioi, että Luhangassa käydään paikan päällä tarkastamassa yli puolet kiinteistöistä. Kiinteistöiltä mitataan rakennusten kokonaispinta-ala ulkomittana lasermittarin avulla. Samalla tarkastetaan, onko tontilla rakennuksia, joita ei ole merkitty rekisteriin.

Tuija Liljan mukaan kiinteistönomistajat ovat suhtautuneet tarkastuksiin myönteisesti. Viime kädessä kunnalla on oikeus tehdä rakennuskannan tarkastuksia ilman omistajan lupaakin, mutta tällaisiin pohdintoihin ei ole tarvinnut mennä.

Lilja on ollut tekemässä vastaavia kiinteistöselvityksiä Heinolassa ja Hämeenlinnassa. Niiden pohjalta hän arvioi, että noin puolella kiinteistöistä löytyy jotain korjattavaa. Tyypillisiä tapauksia ovat 1970-luvulla tehdyt saunat tai autotallit, jotka eivät ole aikoinaan tarvinneet rakennuslupia.

– Hämeenlinnassa rekisterissä olevien kiinteistöjen määrä nousi selvityksessä 42.000:sta 54.000:een. Selvityksen seurauksena Hämeenlinnassa vuosittaiset kiinteistöverotulot kasvoivat kahdella miljoonalla eurolla ja Heinolassa miljoonalla eurolla, kertoo Lilja.

Luhangassa saadaan selvityksen tulokset näkymään jo ensi kevään kiinteistöverolipuissa. Lilja arvioi, että tyypillisesti yksittäisen henkilön kiinteistöveroon tulee muutaman kympin lisäys. Näin Luhangan kunnalle kertynee lisää verotuloja muutamia kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

Joutsan kunnassa valmistellaan vastaavan tarkastusprojektin toteuttamista.

Markku Parkkonen