Puulan seutuopisto on myöntänyt joutsalaiselle Pentti Halttuselle kunniakirjan huomionosoituksena hänen pitkästä yhtäjaksoisesta osallistumisestaan kansalaisopiston toimintaan Joutsassa. Halttunen on suorittanut kansalaisopiston kursseja Joutsassa yhtäjaksoisesti vuodesta 1970, jolloin paikkakunnalla toimi Itä-Hämeen kansalaisopiston alaosasto. Kaksi vuotta myöhemmin Joutsaan perustettiin oma kansalaisopisto, joka muotoutui myöhemmin osaksi nykyistä Puulan seutuopistoa.

Torstaina seutuopiston opistolautakunnan kokouksen yhteydessä palkittu Halttunen muisteli opistotaipaleensa ensimmäistä kurssiaan eli Sauli Turusen vetämää venepiiriä, jossa hän teki lasikuituveneen. Ensimmäiseen kurssiin liittyy sellainen hauska muisto, että Turusella ei ollut veneen pohjaan tehtävään reikään tarvittavaa kumitappia, joten reikäkin jäi tekemättä.

– Minä sitten mökillä Kangasniemellä sain sen tapin reiän tehtyä, niin ajattelin, että jos vielä venepiiri tulee, niin menen siihen ja teen ensimmäisenä veneen tapin, muisteli Halttunen.

Kun Joutsaan perustettiin oma kansalaisopisto, Lauri Lehmussaaren vetämään puutyöpiiriin mielinyt Halttunen jäi alkuun vasta varasijalle. Lähellä asuvana hän ei kuitenkaan malttanut olla iltaisin katsomatta, onko paikalla täysi piiri oppilaita. Joskus oli, mutta joskus taas paikalla oli esimerkiksi vain 10 tai 12, vaikka kurssille otettiin yleensä 15.

– Minä aina ovelta kurkin, että onkohan täysi, ja Laurille puhuin, että mites kuin täällä ei olekaan sitä viittätoista. Silloin Lauri sanoi minulle, että ensi viikolla tulet puinesi tänne ja sinä jäät tänne. Ja niin minä jäin, siitä lähtien olen ollut siellä, muisteli nykyisin Lauri Lehmussaaren pojan Ari Lehmussaaren opissa oleva Halttunen.

Ensimmäisellä kansalaisopiston kurssillaan Joutsassa Pentti Halttunen teki itselleen lasikuituveneen. Liki viisikymmentä vuotta vanha vene on edelleen käyttökuntoinen, joskin kuvassa suoraan venevajasta otettuna eli vielä talvisäilytyksen jäljiltä. Nykyisin vene on Halttusen veljenpojan hallussa.

Kansalaisopistossa Pentti Halttunen on opiskellut pääasiassa puutyökursseilla, mutta lisäksi hän on suorittanut esimerkiksi öljylämmityskurssin. Puutyökursseilla on syntynyt muun muassa kaappikelloja, muita kelloja, pirttikalusto ja kapioarkkuja.

Puutyöopinnoissa ei ole Halttusen mukaan vuosien varrella tapahtunut suurempia muutoksia, mutta sen sijaan opiskelutilojen suhteen on hänen mielestään menty sikäli huonompaan päin, että nykytiloissa koulukeskuksen puutyöluokassa on vähemmän varastotilaa kuin entisessä koulussa.

– Jos liimasi iltasella jonkun puun, sen sai jättää sinne vanhaan kouluun kuivumaan. Siellä oli hyvät varastotilat. Tässä uudessa ei ole. Ne mitä tuo, pitää aina viedä mukanaan pois ja se tuottaa hankaluuksia. Maalattu tai liimattu, se pitäisi jäädä kuivumaan sinne.

Halttusen innostus puutöihin juontaa juurensa lapsuuteen Kangasniemelle.

– Muistan kahdeksan vanhana kaataneeni ensimmäiset puut, puupäisellä pokasahalla kaadettiin. Ja se puu oli siellä niin kuin jokapäiväistä. Isä oli kyläkunnan niin sanottu puuseppä, mikä teki hevoskärrien aisat ja kaikki tämmöiset, niin sieltä se on periytynyt. Ja kun ei meillä ollut sähköjä ja hitsauslaitteita, että melkein kaikki oli tehtävä käsin ja puusta.

Syksyllä 75 vuotta täyttävä Halttunen aikoo opiskella kansalaisopistossa niin kauan kuin kunto sallii.

– Jos tässä kunnossa pysyn, niin kyllä ensi syksynä taas lähden.

Tarja Kuikka

Yläkuvassa Puulan seutuopiston opistolautakunnan puheenjohtaja Isto Liimatainen (vas.) luovuttaa Pentti Halttuselle kunniakirjan huomionosoituksena tämän pitkästä yhtäjaksoisesta osallistumisesta kansalaisopiston kursseille Joutsassa. Mukana Halttusta onnittelemassa oli myös seutuopiston rehtori Antti Ruotsalainen.