Joutsan lukion kasvatti Bettina Törnvall (kuvassa) ei osannut viime kesänä kulttuurituottaja-opintojen valintakokeissa tietää mitä tuleman pitää. Kouluvuosi Humanistisen ammattikorkeakoulun Jyväskylän kampuksella toi mahdollisuuden, jota ei voinut ohittaa.

– En ehkä oma-aloitteisesti olisi ensimmäisenä päättänyt lähteä matkustamaan Moldovaan, joten tämä oli ainutlaatuinen mahdollisuus päästä tutustumaan maahan. Opintomatka oli osa Kulttuurin ja taiteen tuntemus -opintojaksoa. En ollut aiemmin kuullut maasta kuin sen verran, että sen niminen maa kuin Moldova on olemassa. Lähtöpäätökseen vaikutti myös se, että minusta on mielenkiintoista tutustua uusiin ihmisiin, kulttuuriin, ruokaan ja ulkomaalaisten elämään, kertoo Törnvall.

Suomeen jo aikaisemmin ihastuneet The Club for Honorary Consuls Dialogue 2018:n sihteeri ja puheenjohtaja Irina ja Anatolie Mocrac olivat matkan emäntänä ja isäntänä. Kyseessä olikin vastavierailu, sillä moldovalaiset ovat käyneet Humakissa pari kertaa ja halusivat esitellä oman maansa kulttuuria ja koulutusjärjestelmää kulttuurituottaja-opiskelijoille.

– Matkassa mielenkiintoisinta oli viinien maistelut, ruokakulttuuri sekä kulttuurin erilaisuus ja moldovalainen taide. Matka myös kasvatti luokkahenkeämme entistä enemmän. Lisäksi tutustuimme ihaniin opiskelijoihin. Huomasin myös, kuinka Suomea ihaillaan ja arvostetaan maailmalla. Viimeistään tällä matkalla tajusin, kuinka hyvä paikka Suomi on, pohtii Bettina Törnvall.

Matkan aikana Humakin opiskelijat tutustuivat kymmeneen oppilaitokseen, joista kuusi oli yliopistoja, kahteen päiväkotiin, kolmeen museoon sekä kahteen kylään pääkaupungin Chișinăun lisäksi. Moldova sijaitsee Ukrainan alapuolella ja Romanian itäpuolella. Mustameri on ihan vieressä, mutta omaa merenrantaa ei ole. Viininviljely ja maatalous ovat maan pääelinkeinot. Maassa on asukkaita noin neljä miljoonaa.

Moldova itsenäistyi vuonna 1991. Nuoressa valtiossa yhdistyvät niin idän perinteet kuin lännen ja etelän mentaliteetti. Lentokentälle saapuessamme oli vastassa lämmin kansallispukuihin sonnustautunut lasten ja aikuisten tervetulokomitea perinteisesti letitetyn colac-leivän kanssa. Kuvan lapset ovat Stăucenin koulusta.

– Matkalla mielenkiintoisinta oli erilaisten ihmisten tapaaminen. Moldovan matkan jälkeen opin entistä enemmän arvostamaan omaa kotimaata eli Suomea. Matkan aikana kraanasta tulevaa juomakelpoista vettä, wc-istuimia ja wc-paperia, hyvää sisäilmaa rakennuksissa, turvallista liikennettä ja kuitupitoista ruokaa tuli ikävä. Moldova on yksi Euroopan köyhimmistä maista ja sen huomasi eritoten edellä mainituiden esimerkkien puutteista. Erityisesti Chișinăussa huomasin, kuinka osa kaupunkia on nykyaikaista ja modernia, mutta samaan aikaan vieressä näin Neuvostoajan jäänteitä, jotka eivät ole muuttuneet niistä ajoista, kertoo Bettina.

Moldovan katukuva on autojen suhteen hyvin länsimainen, talokanta on puolestaan pääosin ajalta ennen itsenäistymistä. Ihmisten ystävällisyys ja auttamishalu oli silmiinpistävää vaikka aina ei yhteistä kieltä löytynyt.

Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna korpilahtelaisella Matkailutila Surkeenjärvellä järjestetään konferenssi, johon on kutsuttu eri maiden kunniakonsuleita Suomesta ja Moldovasta sekä muun muassa suurlähetystön ja yritysmaailman edustajia. Tilaisuuden yhteydessä on myös messutapahtuma, joka esittelee moldovalaisia oppilaitoksia, yrityksiä sekä pääkaupunki Chișinăun alueen kuntia.

– Toivomme, että paikalle tulee runsain joukoin myös keskisuomalaisia alueen yrittäjiä, asukkaita ja muita tahoja tutustumaan ja seurustelemaan, kutsuu tuottaja Anna Ahonen.

Maarit Honkonen-Seppälä
Kirjoittaja ja kuvaaja on Humakin lehtori Jyväskylän kampukselta, joka oli Moldovan matkassa mukana viestinnän opettajana ja free lancer -journalistina.

Moldova

Maa sijaitsee Ukrainan alapuolella ja Romanian itäpuolella Mustanmeren luoteiskulmassa. Maa on IVY:n eli Itsenäisten valtioiden yhteisön jäsen, tosin 101-paikkaisessa parlamentissa Eurooppa-myönteisillä on 55 paikkaa. Asukkaita on noin neljä miljoonaa, joista hiukan alle puoli miljoonaa asuu Moldovasta yksipuolisesti irtautuneessa Transnistrian alueella. Maa on Euroopan köyhimpiä ja keskikuukausiansio on 207 euroa. Moldovalaiset ovat pääosin ortodokseja ja kielinä puhutaan moldovaa ja romaniaa. Viininviljely on vahva osa moldovalaisten historiaa, mutta on myös taloudellisesti merkittävä tulonlähde. Korkeakoulutus ja koulutus ylipäätään muun muassa taiteessa on korkeatasoista.