Seurakunnan kirkkovaltuusto saa käsiteltäväkseen tilinpäätöksen, jonka alijäämä paisui viime metreillä yllättävällä tavalla. Syynä ovat poistot, joita ei viime vuosina ole tehty aivan täysimääräisesti. Asia selvisi vs. talouspäällikkö Marko Varjosen alkaessa ihmetellä rakennusten korkeita tasearvoja. Niinpä kirkkovaltuuston pitäisi hyväksyä myös uusi poistosuunnitelma. Näitä aiheita käsitteli äskettäin seurakunnan kirkkoneuvosto.

Suunnitelman mukaisilla poistoilla tarkoitetaan ennalta suunnitellun mukaisesti tehtäviä poistoja, jotka seurakunta tekee käyttöomaisuudestaan tilikauden tuloksesta riippumatta. Poistoperusteina on hankintamenon lisäksi arvioitu taloudellinen pitoaika.

Poistoaika on yleensä kymmeniä vuosia. Nyt kuitenkin Joutsan seurakuntatalosta ja Pekkasten leirikeskuksesta tuli lisäpoistoja seurakuntatalon osalta 111.646 euroa ja Pekkasen leirikeskuksen osalta 73.369 euroa.

Yhteensä lisäpoistoja tehtiin tilinpäätökseen 185.015 euroa. Alun perin talousarviossa on poistoja vain 43.900 euroa, ja yhteensä tilinpäätöksessä on näin ollen poistoja 225.300 euroa.

Tällainen yllätys poistolaskelmassa on poikkeuksellinen, ja varmasti ainutlaatuinen seurakunnan tilinpäätöksissä. Seurakunnan tuloslaskelmaosa osoittaa alijäämää 140.100 euroa, kun 85.200 euron vuosikate ei alkuunkaan riittänyt poistoihin. Vuosikatteen osuus poistoista osoittaa, kuinka suuren osan investoinneista vuosikate kattaa. Talousarviossa alijäämäksi lisätalousarvioiden jälkeen oli arvioitu 25.338 euroa.

Vs. talouspäällikkö Varjonen on tehnyt kaikista löytämistään käänteistä seikkaperäisen selvityksen tasekirjaan. Kirkkovaltuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet, ja sellainen poistosuunnitelma löytyy tehtynä 10.12.1999. Viimeisin päivitys poistosuunnitelmaan on tehty vuoden 2015 tilinpäätöksessä, mitä suunnitelmaa ei kuitenkaan ole hyväksytty, eikä sitä myöskään ole noudatettu, vaan poistoja on rakennusten osalta tehty selvästi alimitoitettuna.

Poistoja on tehty joko pidemmillä poistoajoilla taikka aloitettu suunnitelman mukaisten poistojen tekeminen alusta suunnitelmassa olevalla poistoajalla kesken rakennuksen käyttöiän, kun rakennukseen on tehty jokin korjaus tai remontti, joka ei kuitenkaan ole lisännyt kyseisen rakennuksen todellista käyttöikää.

Tästä hyvä esimerkkinä on Joutsan seurakuntatalo. Rakennus on rakennettu vuonna 1972 ja vuoden 1999 hyväksytyn poistosuunnitelman mukaan poistoaika on 50 vuotta. Poistosuunnitelman mukaisesti rakennus tulisi poistetuksi vuonna 2022. Kuntotarkastuksessa jo vuonna 2009 on todettu rakennuksen olevan teknisesti peruskorjausiässä ja rakennuksen talotekniikka on täysin loppuun käytetty.

Kuitenkin kirjanpidossa tehtyjen viimeisten vuosien poistojen mukaan rakennuksen käyttöikää olisi vielä jäljellä 45 vuotta. Tarkistettujen poistolaskelmien jälkeen havaittiin, että Joutsan seurakuntatalon ja Pekkasten leirikeskuksen osalta niiden arvot palvelutoiminnan kannalta sekä todellisen luovutushinnan osalta ovat pysyvästi alhaisemmat kuin niiden kirjanpitoarvot. Näin ollen niiden kohdalta oli tehtävä lisäpoistot.

Varjonen huomauttaa, että jos suunnitelman mukaiset poistot olisi aikaisemmin tehty oikean käyttöiän mukaisesti, niin vuosittaiset poistot olisivat olleet huomattavasti suuremmat. Näin ollen kumulatiivinen vuosikate olisi vieläkin enemmän pakkasella, joka sitten näkyi tämän vuoden tuloksessa.

Uuden poistosuunnitelman mukaiset poistot lisäävät vuosittaisia poistoja ja ensivuodesta lähtien seurakunnan poistotaso tulee olemaan noin 100.000 euron tasolla, joka selvästi luo myös paineita talouden tasapainottamiselle. Ennen poistot olivat alle 50.000 euroa vuodessa.

Uusi kirkkovaltuustolle esitettävä poistosuunnitelma on saman sisältöinen kuin se, joka on esitetty seurakunnan tasekirjassa vuodesta 2015 lähtien, mutta jota ei siis oltu ilmeisesti virallisesti hyväksytty, saatikka sitten noudatettu.

Talouspäällikön mukaan Joutsan seurakunnan talous ei edellä esitetyn nojalla ole missään nimessä ole tasapainossa ja talouden tasapainottamista on edelleenkin jatkettava.

– Seurakunnan talouden voidaan sanoa olevan tasapainossa, kun vuosikate on samalla tasolla vuosittain tehtävien investointien poistojen kanssa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vain kahtena vuonna vuosikatteella on pystytty kattamaan poistot. Ylijäämät on syöty ja myyntituotot ovat menneet käyttötalouden ylläpitämiseen. Esimerkiksi aikanaan S-marketille myydystä tontista saadut rahat voisivat nyt olla muuallakin, osoittaa Varjonen.

Ainoa valopilkku tilanteessa on seurakunnan omavaraisuusaste, joka on metsien ja rantatonttien ansiosta yllättävän korkea. Tästä taloustilanteesta kärsivät kuitenkin jo seurakunnan ydintehtävät seurakuntalaisten parissa.

Janne Airaksinen

Tagged with →