Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta talvisodan alkamisesta. Samana päivänä, kun sota alkoi, käynnistyi myös Karjalan alueen siirtolaisten virta sisämaahan. Vihollisen nopea eteneminen Kannaksella ja nopeasti evakuoitavan alueen laajuus yllätti valtiovallan ja ennakkoon laadittuja evakuointisuunnitelmia ei pystytty toteuttamaan.
Suunnitelman mukaan Raudun kunnan asukkaat piti sijoittaa Pieksämäelle ja ympäristökuntiin, sekä tiettyjä kyliä Kuopion lääniin ja Hämeenlinnan ympäristökuntiin. Joutsaan ei suunnitelmassa pitänyt rautulaisia sijoittaa.
Uudistetussa suunnitelmassa valtio, Raudun ja Joutsan kunnat sopivat, että Joutsaan sijoitetaan perheitä Raudun Potkelan ja Kärsälän kylistä. Hakemuksensa lähettäneistä 42 perheestä kaikki saivat asukasottotoimikunnassa myönteisen päätöksen. Myös Joutsan naapurikuntiin Kangasniemelle, Leivonmäelle, Luhankaan ja Pertunmaalle tuli useita rautulaisperheitä. Lisäksi Joutsaan ja naapurikuntiin tuli evakkoperheitä mm. Antreasta, Vuoksenrannasta, Jääskestä, Viipurista, Sortavalasta ja Ruskealasta. Myös Joutsan seurakunta sai palvelukseensa evakkoja, kun kirkkohallitus määräsi Antrean kappalaisen Arvid Pullin kirkkoherraksi, kanttoriksi tuli myöhemmin Erkki Blomqvist, syntyisin Kuolemajärveltä.
Kaikki rautulaiset eivät kuitenkaan jääneet Joutsaan, monet perheet palasivat jatkosodan aikana takaisin Karjalaan. Jatkosodan jälkeen rautulaiset sijoitettiin Savon radan varteen Kouvolasta ylöspäin valtioneuvoston määräyksellä.
Tila lohkottiin Mämmilän, Huttulan ja Ala-Hulikkalan maista.
Joutsassa oli useita autiotiloja, joita siirtolaiset lunastivat itselleen, tiloja lohkottiin myös kunnan, seurakunnan ja yksityisten tiloista. Valitettavan usein sanottiin siirtolaisten saaneen tilat ilmaiseksi. Näin ei kuitenkaan ollut. Tilat ostettiin käypään hintaan, valtio hyvitti osan rajan taakse jääneestä omaisuudesta ja takasi siirtolaisten lainat. Korjaukset ja uudisrakennukset tehtiin ns. Vennamon piirustuksilla ja Aso valvoi niiden noudattamista tiukasti. Asuinrakennuksia tehtiin kolmea eri kokoa, jokaista mallia löytyy Joutsasta useita, edelleen myös asuntokäytössä.
Suuri siirtolaisten määrä helpotti sopeutumista kantaväestön kanssa, eikä Joutsassa pidetty siirtolaisia ryssinä. Karjalaiset olivat seurallista väkeä ja vierailivat usein toisissaan ja Joutsan Karjala-seura perustettiin jo v. 1946. Tämän seuran, kuten muidenkin perinneseurojen tarkoitus oli ja on edelleen vaalia omia perinteitä ja jakaa niitä jälkipolville ja toimia yhdyssiteenä karjalaisten välillä.
Mikko ja Lyydia Paukku perheineen Vehkosuon tilalle rakentamansa uudisrakennuksen edessä.
Rautulaisten pitäjäseura perustettiin v. 1948 ja sen kotipaikka on Mikkeli. Siirtokarjalaisten yhteydenpitoa ja tiedotusta varten perustettiin 1950-luvulla monia pitäjälehtiä. Rautulaisten lehti perustettiin v. 1958 ja se ilmestyy edelleen kuusi kertaa vuodessa. Rauta-Säätiö perustettiin v. 1948, rautainen nimi selittyy sillä, ettei valvontakomissio sallinut luovutetun alueen pitäjien nimiä säätiöiden nimiin. Säätiön tarkoitus on vaalia karjalaista yhteishenkeä entisen Raudun kunnan asukkaiden ja heidän jälkipolviensa keskuudessa. Säätiö jakaa myös avustuksia yhteisöille, ikäihmisille, sekä viime vuosina myös stipendejä opintonsa päättäneille rautulaistaustaisille nuorille.
Pitäjäseura järjestää syyskuussa 2019 Rautu-näyttelyn Joutsan kirjastossa. Tätä varten on joutsalaisten keskuudessa käynnissä Rautu-aiheisten tietojen ja valokuvien keräys. Näyttelyssä ovat esillä myös Raudun kirkkojen pienoismallit.
Kuvia tullaan kuvien omistajien luvalla käyttämään näyttelyssä ja tallentamaan pitäjäseuran arkistoihin sähköisessä muodossa. Olen saanut muutamia kuvia Joutsasta, mutta paljon on piilossa. Yksi kysely on tuottanut hyvin tulosta: olen etsinyt Joutsan lukion rautulaistaustaisia ylioppilaita ja toistaiseksi heitä on löytynyt 33. Heidän nimiään ei julkaista missään, tässä tapauksessa vain lukumäärä on tärkeä. Tänä keväänä minulla on itselläni mahdollisuus tulla lakkiaisiin, koska olen riemuylioppilas, eli 50 vuotta sitten kirjoittanut. Meistä vuonna 1969 kirjoittaneista ainakin kolmen vanhemmat olivat syntyisin Raudun Potkelan kylästä. Haku on päällä myös siitä, löytyisikö tämän kevään kirjoittajista joku rautulaistaustainen nuori.
Raudun kihut, perinnejuhlat järjestetään tänä vuonna luovutetussa Raudussa 26.–28.7. Joutsalaiset ovat monasti valittaneet kuljetusongelmia Joutsan suunnasta, mutta tänä kesänä on alustavasti suunniteltu reittiä Jyväskylästä 4-tietä Helsinkiin ja edelleen Vaalimaan kautta Rautuun. Joutsassa asuu edelleen useita Raudussa syntyneitä henkilöitä, joiden evakkotaival on siellä jatkunut jo yli 75 vuotta. Ehkäpä heistäkin joku haluaisi käydä vielä Raudussa. Toivoisin nuorempien jälkipolvien aktivoituvan näissä Raudun perinneasioissa ja erityisesti juuri tänä kesänä, kun pitäjäseura pystyy tarjoamaan myös joutsalaisille useita väyliä tutustua rautulaiseen perinteeseen.
Kävin viime kesän aikana yhdeksällä rautulaistilalla Joutsassa ja useita jäi vielä käymättä, mutta kevät ja uusi kesä on tulossa. Kuvasin asumuksia, joita oli alettu rakentaa heti, kun oli saavuttu paikkakunnalle. Toivon yhteydenottoja, jotta saataisiin Raudun historia Joutsassa mahdollisimman tarkasti talteen.
Facebook-sivuilla suljetussa Rautu-ryhmässä on jo yli tuhat jäsentä, sieltä löytyy paitsi kuvia ja tarinoita menneestä ajasta, myös ajankohtaiset tiedotteet tapahtumista ja matkoista. Ehkä kaikkein mielenkiintoisinta kuitenkin on, kun siellä julkaistaan 80–100 vuotta vanhoja valokuvia, kuvissa esiintyville henkilöille löytyy useimmiten tunnistus. Www.rautu.fi -sivustolta löytyvät mm. kartat, vanhat lehdet, valokuvia ja videoita.
Tervetuloa tutkimaan rautulaisuutta.
Antti Nieminen
Potkelan poikii Rauvust, Hännikäisenmäelt
Yläkuvassa: Onni ja Hilma Ryypön uudisrakennus Koiravuoresta lohkotulle tilalle valmistui 1942. Talo autioitui 30 vuotta sitten, mutta hirsikehikko on yhä ryhdissään.
Loading ...
