Vuosia valtion hallinnossa valmisteltu haja-asutusalueiden jätevesiasetus astuu voimaan lokakuun lopussa tänä vuonna. Asetuksessa on ollut monia käänteitä yli kymmenen vuoden aikana, ja nyt on voimassa lievennetty versio alkuperäisestä laista. Kysyimme Joutsan kunnan ympäristötarkastaja Marika Masalin-Weijolta, miten jätevesiasetuksen tulee suhtautua. Hän vastasi asiantuntevan seikkaperäisesti, joten allaolevan tekstin lukemalla pääsee varmasti kartalle asiasta.

– Alle 100 m vesistöstä tai pohjavesialueella sijaitsevan rakennuksen jätevesiasiat pitää hoitaa kuntoon 31.10.2019 mennessä. Jos remonttitarvetta ilmenee, on syytä tarttua ripeästi toimeen. Mikäli ei ole varmaa sijaitseeko kiinteistö pohjavesialueella tai ranta-alueella, voi asian selvittää Suomen ympäristökeskuksen kartta-aineistosta: Syke Karttapalvelut > Hajajätevesi siirtymäaika-alueet.

– Kunnan viranomainen voi hakemuksesta myöntää luvan poiketa puhdistusvaatimuksista ranta- tai pohjavesialueilla enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Poikkeamisen myöntämisen edellytyksenä on, että ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on kiinteistön käyttö huomioon ottaen pidettävä huomattavan vähäisenä verrattuna käsittelemättömän jäteveden aiheuttamaan kuormitukseen tai käsittelyjärjestelmän parantamiseksi edellytetyt toimet korkeiden kustannusten ja teknisen vaativuuden vuoksi kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistön haltijalle kohtuuttomat. Kohtuuttomuuden arvioinnissa huomioon otettavat seikat on lueteltu ympäristönsuojelulaissa.

– Automaattisesti vapautettuja jätevesijärjestelmien korjausvelvoitteesta ovat sellaiset vakituisesti asutut kiinteistöt, joiden haltija tai haltijat ovat syntyneet ennen 9.3.1943 edellyttäen, että kiinteistön jätevesijärjestelmä on käyttökuntoinen eikä aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

– Muilla kuin ranta- tai pohjavesialueilla jätevesijärjestelmän kunnostaminen ei ole määräaikaan sidottu. Tämä ei tarkoita, että niin sanotun ”kuivan maan” kiinteistöiltä jätevesien puhdistamisvelvoite olisi poistunut. Lainsäädäntö mahdollistaa, että jätevesiremontin voi tehdä omassa tahdissa. Jos kiinteistön olosuhteet eivät muutu, niin remontti on tehtävä viimeistään silloin kun vanha järjestelmä ei ole enää toimintakuntoinen. Jätevesijärjestelmän kunnostaminen tulee ajankohtaiseksi myös silloin, kun kiinteistölle rakennetaan vesikäymälä, jos sellaista ei ole aikaisemmin ollut tai tehdään vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva luvanvarainen korjaus- tai muutostyö. Järjestelmän saa toki uusia aikaisemminkin.

– Vapaa-ajan asunnoilla jätevesiremontin tarve riippuu muun muassa varustelutasosta. Vapaa-ajan asunnoilla, joissa vesimäärä on vähäinen ja ei ole vesikäymälää, pesukoneita, lämminvesivaraajaa tai suihkua pesuvedet voidaan johtaa maaperään sellaisenaan esim. kivipesään tai imeytyskaivoon. Jos jätevesien käsittelyssä ilmenee parannettavaa, tarvittavat toimenpiteet ovat yleensä hyvin pieniä. Vaikka jätevesien käsittelyssä ei olisi parannettavaa, kaikilta kiinteistöiltä, myös vähäisten jätevesien kiinteistöiltä, pitää löytyä selvitys jätevesijärjestelmästä.

Masalin-Weijo muistuttaa, että jätevesijärjestelmän rakentaminen on luvanvaraista. Jätevesijärjestelmän tehostamiseen tai uuden rakentamiseen tarvitaan toimenpidelupa ja sen liitteeksi jätevesisuunnitelma. Toimenpideluvan myöntää rakennustarkastaja. – Sekä suunnitelma että urakointi kannattaa teettää asiaan perehtyneellä ammattilaisella. Rakentamisen jälkeen on tärkeää, että järjestelmän käyttö ja huolto tehdään ohjeiden mukaan. Riittävät ja oikeanlaiset huoltotoimenpiteet varmistavat järjestelmän kunnon ja ennustavat sille pitkää käyttöikää. Huoltotyöt voidaan myös ulkoistaa.

Lokakuun loppuun asti jätevesikysymyksissä voi kääntyä Jyväskylän ammattikorkeakoulun jätevesineuvojien Tuija Maneruksen ja Mirja Hurskaisen puoleen. Neuvoja voi kysyä puhelimitse, sähköpostitse tai pyytämällä neuvojan paikan päälle. Neuvonta on maksutonta ja puolueetonta. Kunnista asiasta voi kysyä ympäristötarkastaja Marika Masalin-Weijolta ja Joutsan rakennustarkastaja Arttu Mönkölältä ja Luhangan tapauksessa rakennustarkastaja Risto Saloselta.

Juttuun sisältyy muutama kuva olemassa olevista tyypillisimmistä ratkaisuista jätevesien puhdistamiseen. Kuvat ja kommentit on saatu LVI-yrittäjä Kari Kivisaarelta, jolla on erittäin pitkä kokemus aiheesta.

Yläkuvassa kaikki menevät samaan järjestelmään (WC + harmaavesi). Kyseessä ovat vanhan omakotitalon viemärit. Olemassa olevat betonikaivot on puhdistettu ja tarkastettu. Lisätty kolmas sako-/jakokaivo uudella imeytyskentällä. Kaksiosainen imeytyksen sakokaivo on suojattu betonirenkaalla. Tämä on ollut yleisin viemäröintimuoto omakotitaloissa kautta aikain. Jos ei olla pohjavesialueella tai muulla herkällä alueella (esim. ranta), voidaan hyvin käyttää saneerauspakettia. Lisätään kolmas kaivo (kaksiosainen ja tilavuus vähintään 1,5 kuutiota) + uusitaan imeytys tai suodatuskenttä. Voidaan myös lisätä fosforin käsittely esim. lisäämällä kemikaalia jäteveteen kiinteistössä.

Janne Airaksinen


Tässä on kesäasunnon erillisjärjestelmä (WC-vedet umpisäiliöön ja harmaatvedet imeytykseen) järvenrannalla. Imeytyskentästä näkyy maanpäälle vain kolme ilmastusputkea. Järjestelmässä on kaksiosainen sakokaivo. Ja tässä esimerkissä on kolmen haaran imeytysjärjestely, imeytysalue on leveämpi ja lyhyempi. Normaalisti riittää kaksi haaraa, joiden yhteispituus on 30 m (2*15 m). Jätevesilaitteet tulee mitoittaa vähintään viidelle hengelle

Kuvassa on 60 kuution maanalaisen umpisäiliön tyhjennysputki pinnankorkeushälyttimellä. Tämä voisi olla myös vaihtoehto, jos ei pysty imeyttämään tai suodattamaan sakokäsittelyn jälkeistä vettä. Tämä vaihtoehto käy lähes aina.