Työttömyysturvan aktiivimalli muuttui huhtikuun alussa. Aktiivimallissa työttömän työnhakijan on täyttä työttömyysetuutta saadakseen täytettävä aktiivisuusehto ja huhtikuun alusta alkaen aktiivisuutta on voinut kerryttää ja aktiivisuusehdon täyttymistä edesauttaa myös muiden kuin työvoimaviranomaisen järjestämillä palveluilla.

Muutoksen myötä työnhakijan aktiivisuutta kerryttävää valmennusta voivat Keski-Suomen TE-toimiston Kaisu Loikkasen ja Miika Nykäsen mukaan järjestää esimerkiksi kunnat, järjestöt ja ammattiliitot. Viime torstaina Hyvinvointituvalla aktiivimallia esitelleiden Loikkasen ja Nykäsen mukaan työnhakijan on kuitenkin hyvä huomioida se, että muutos koskee nimenomaan aikaisintaan 1.4. alkanutta tarkastelujaksoa.

Millaista muiden kuin työvoimaviranomaisen järjestämää aktiivisuusehdon täyttävää toimintaa on tarjolla, sitä voi seurata Loikkasen mukaan Suomi.fi-sivustolta.

– Tarkoitus on, että toimijat laittavat sinne tiedon koulutuksista ja valmennuksista.

Aktiivisuusehto täyttyy Nykäsen ja Loikkasen mukaan esimerkiksi silloin, jos työtön tekee 65 työttömyysetuuden maksupäivän tarkastelujaksolla vähintään 18 tuntia palkkatyötä työehtosopimuksen mukaisella palkalla tai osallistuu viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävään tai tukevaan palveluun.

Jos ehto ei täyty, työttömyysetuus on seuraavalla tarkastelujaksolla 4,65 prosenttia alkuperäistä pienempi, eli käytännössä Nykäsen mukaan yhden maksupäivän verran pienempi kuukaudessa. Vähennys on kertaluontoinen.

– Mikäli ehdon saa täytettyä seuraavalla jaksolla, etuus palautuu ennalleen.

Kevytyrittäjyys on laskutuspalvelu Omapaja Oy:n toimitusjohtaja Marko Tyyskän (vas.) mukaan turvallinen tapa kokeilla yrittäjyyttä.

Hyvinvointituvalla esiteltiin torstaina myös kevytyrittäjyyttä. Se sopii laskutuspalvelu Omapaja Oy:n toimitusjohtaja Marko Tyyskän mukaan esimerkiksi lisätuloja haluavalle opiskelijalle, työttömälle, eläkeläiselle, yrittäjyyttä harkitsevalle ja yritysideaansa testaavalle.

Kevytyrittäjyys toimii Tyyskän mukaan laskutuspalvelun kautta, eli kevytyrittäjä tekee työn ja laittaa laskun tiedot laskutuspalvelulle. Laskutuspalvelu laskuttaa asiakasta oman y-tunnuksensa kautta ja maksaa kevytyrittäjälle tämän tulon palkkana, josta on pidätetty palkkio.

– Kevytyrittäjyys on turvallinen tapa kokeilla yrittäjyyttä. On matala kynnys lähteä tekemään töitä ja kokeilemaan juttuja, Tyyskä evästi kuulijoitaan.

Hänen mukaansa kevytyrittäjyys ei sovi luvanvaraista työtä tekevälle, mutta muuten ammattialat ovat sen sijaan moninaiset. Onko kevytyrittäjä sitten yrittäjä vai palkansaaja, sitä on hankala yksioikoisesti määritellä. Verotuksellisesti tämä on Tyyskän mukaan palkansaaja, mutta esimerkiksi eläkevakuutusmaksu maksetaan YEL:n mukaan.

Jos kevytyrittäjällä ei ole niin paljon työtä, että sillä pystyisi tulemaan kokonaan toimeen, esimerkiksi Kelan kanta on torstaina Hyvinvointituvalla olleen Kelan asiakaspalvelija Annika Ihlbergin mukaan se, että vasta 300 euron bruttotulon kuukaudessa ylittävä palkka vähentää työttömyysturvaa.

– Jos on esimerkiksi sellainen kuukausi, ettei ole ollenkaan laskutettavaa työtä, niin sitten ilmoittaa olevansa koko ajan työtön ja saa sen mukaisesti työttömyysturvan, ohjeisti Ihlberg.

TE-keskuksen silmissä kevytyrittäjän työttömyysstatus säilyy Kaisu Loikkasen mukaan silloin, jos toimeksiannot ovat lyhyitä, korkeintaan kaksi viikkoa. Työttömän työnhakijan toimittua neljä kuukautta kevytyrittäjänä TE-toimisto kuitenkin määrittelee Loikkasen mukaan sen, onko yrittäminen pää- vai sivutoimista. Jos henkilö pystyy vastaanottamaan yritystoiminnan ohessa kokoaikatyötä, yrittäminen katsotaan sivutoimiseksi ja mahdollisuus työttömyysetuuksiin säilyy.

Tarja Kuikka