Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on hyväksynyt Oy Fennoscandian Resources Ab:n (Biowulf Miningin tytäryhtiö) tekemän varausilmoituksen kaivostoimintaa varten. Varaus käsittää alueita Joutsan, Luhangan ja Hartolan kuntien alueella yhteensä 137,28 km2 eli 13.728 hehtaaria! Se peittää alleen myös Leivonmäen kansallispuiston eteläisen osan. Varaus on voimassa vuoteen 2021 ja sinä aikana yhtiöllä on tarkoitus tehdä tutkimukset ja malminetsintälupahakemus. Varaaja otaksuu alueella aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella olevan seuraavia kaivosmineraaleja: grafiitti, kulta, tina, volframi, kupari, koboltti, hopea. Samalla yhtiöllä on käynnissä vastaavanlainen hanke Heinävedellä, joka on herättänyt valtakunnallistakin huomiota. Pro Heivävesi-liike toimii aktiivisesti kaivoksen perustamista vastaa.

Vuonna 2013 Joutsan kunta vastusti Palmex Miningin kaivosvarausta, joka sekin oli osittain kansallispuiston alueella. Mutta kansainvälisten kaivosyhtiöiden kiinnostus jatkaa kasvuaan Suomessa, koska kaivoslakimme antaa poikkeuksellisen laajat valtuudet toimia. Toivottavasti kaikki kolme kuntaa asettuvat vastustamaan hanketta, sillä kunnilla on asiassa merkittävää päätösvaltaa.

Suomen pinta-alasta on noin seitsemäsosa tavalla tai toisella kaivosyhtiöiden varaamaa. Kansainvälisiä kaivosyhtiöitä on viime vuosina entistä aktiivisemmin hakeutuneet juuri Suomeen, sillä yhtenä harvoista maista maailmassa Suomi antaa mineraaliesiintymän omistusoikeuden ”Löytäjä saa pitää” -periaatteella.

Haitoista kärsivän ympäristön kunnostaminen jää usein veronmaksajien maksettavaksi, kuten esimerkiksi Talvivaaran tapauksessa on käynyt. Sen aiheuttamien ympäristövahinkojen korjaamiseen on jo käytetty satoja miljoonia euroja. Kiinteistöjen, erityisesti vapaa-ajanasuntojen hinnat ovat romahtaneet. Ei kukaan halua asua tai viettää lomaa kaivoksen kupeessa. Melusta, pölystä, kasvavasta liikenteestä ja saastuneista vesistöistä kärsivä yritystoiminta, kuten maatalous ja matkailu, jäävät vaille korvauksia.

Verotuloista kunta voi hyötyä, mutta nykyaikissa kaivoksissa työpaikkoja on vähän, niissä robotit ahkeroivat. Erityisosaajat tuodaan ulkomailta. Lisäksi kaivosalalla on tyypillinen toimintatapa se, että ulkomainen emoyhtiö antaa tytöryhtiölle miljardilainan, jossa on suuri korko. Tytäryhtiö maksaa sitten emoyhtiöllelle lainaa ja korkoa niin, että verotettavaa voittoa ei pääse syntymään.

En vastusta kaivostoiminataa. Tarvitsemme kohtuullisesti uusiutumattomia kaivannaistuotteita jatkossakin, vaikka esimerkiksi niiden kierrätystä tehostamalla voidaan uusien kaivosten tarvetta vähentää. Mutta valtion, kunnan, maanomistajien ja kaikkien haitaoista kärsivien pitää saada kunnon korvaus, ympäristöä ja luontoa tulee turmella niin vähän kuin mahdollista, ja aiheutetut vahingot pitää korvata täysimääräisesti. Tuotannon pitää olla kestävää ja tuleville sukupolvillekin pitää jättää uusiutumattomia luonnonvaroja. Luonnonsuojelualueet tulee ehdottomasti rajata ulos kaivostoiminnasta. Leivonmäen kansallispuistoon eikä sen välittömään läheisyyteen saa tulla kaivosta!

Lisäys: Tämän mielipidekirjoituksen kirjoittamisen jälkeen kaivosyhtiö Beowulf Miningin tytäryhtiön Oy Fennoscandian Resources Ab:n toimitusjohtaja Rasmus Blomqvist ilmoitti Keskisuomalaisen mukaan, että yhtiö oli tehnyt hakemuksessa virheen ja on jättänyt muutosilmoituksen, jossa kansallispuiston alue rajataan pois varauksesta.

Lea-Elina Nikkilä
kunnanvaltuutettu (vihr.)

Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat Joutsan Seudun lukijoiden mielipidekirjoituksia.