Luhangan osakaskunta on toteuttanut alkuperäisen suunnitelmansa. Se oli aikaansaada Päijänteelle Luhangassa yhtenäinen vesialue, jossa eri omistajien vesialuerajat eivät vaikeuta kalastusta järvellä.

Vuonna 2014 Luhangan osakaskunnan perustamiskokouksen myötä vesien, joissa oli Luhangan kunnalla omistusoikeutta, pinta-ala oli 1.514 hehtaaria. Vesialueet sijaitsivat useissa kymmenissä lohkoissa ja monilla lammilla sekä järvillä.

– Luhangan osakaskunnan tavoitteeksi asetettiin alusta alkaen, että ensisijaisesti Päijänteelle saadaan yhtenäinen osakaskunnan vesialue palvelemaan erityisesti kotitarvekalastusta, kertoo osakaskunnan puheenjohtaja Pentti Kuurne.

Asia eteni järjestäytymättömien vesialueiden järjestäytymiseen ja samalla liittymiseen osakaskuntaan muutaman vuoden aikana useiden vaiheiden jälkeen. Suurin osa näistä kokouksista johti toivottuun tulokseen. Laajentumisen maanmittaustoimitus rekisteröitiin toukokuussa 2017. Luhangan osakaskunnan vesialueiden yhteispinta-alaksi muodostui Luhangan alueella 4.006 hehtaaria ja lisäksi Sysmän puolella Päijänteellä 500 hehtaaria.

– Vesialueiden yhtenäisyyttä on paranneltu vielä lisäksi vuokrauksilla. Esimerkiksi Vuoksensalmen ja Hopeasalmen läheisyydessä tehtiin vuokrasopimus, jolla salmialueiden vedet tuli Judinsalon osakaskunnan hallintaan. Tammijärven osakaskunta vuokrasi Päijänteellä olevat vesialueensa Luhangan osakaskunnalle. Näin saatiin koko Pilkanselästä yhtenäinen Luhangan osakaskunnan alue.

– Myös muita yksityisvesiä on vuokrattu Päijänteeltä. Kaikkiaan vuokra-alueet lisäävät Luhangan osakaskunnan vesialuetta noin 500 hehtaaria. Sysmän puolella olevista vesialueista vuokrausjärjestelyt on aloitettu, tiedottaa Kuurne.                                                 

Osakaskunnan toiminta on hänen mukaansa saatu pikkuhiljaa käyntiin. Kalaistutuksia on tehty vuosittain istuttaen pääasiassa kuhaa ja vähän siikaa. Tarkoituksena on aloittaa, ainakin koemielessä, lohikalojen istutus kolmekesäisillä poikasilla.

– Istutukset on onnistuneet hyvin. Ensimmäisen kuhaistutuksen kalat ovat jo pyyntikokoisia. Kalastajia kehotetaan käyttämään kuhavesillä eli syvänteissä ja niiden reunamilla silmäkooltaan vähintään 55 millin verkkoja ja matalikoilla silmäkooltaan alle 38 millin verkkoja. Myös viehekalastajien tulee vapauttaa pituudeltaan alle 45 sentin kuhat.

– Näillä pyyntirajoituksilla pyritään siihen, että kalat ehtisivät kutea ainakin kerran ennen kalastusta. Alamitoista löytyvät määräykset kalastuslainsäädännöstä, toteaa Kuurne.

Pyydykset tulee merkitä kalastuslain edellyttämällä tavalla. Erityisesti tämä on tärkeää Päijänteellä, jossa on vilkas vesiliikenne ja merkityt väylät. Oikeilla merkinnöillä muut vesistön käyttäjät pystyvät tunnistamaan vedessä olevan pyydyksen ja sen ylitysmahdollisuuden. Talvikalastuksessa pyydykset on merkittävä heijastimella varustetulla punaisella viitalla.

– Kalastuslupa osoitetaan poijulippuun tai viittaan kiinnitetyillä pyydysmerkeillä, joista tulee ilmetä kalastajan nimi ja puhelinnumero. Huomattavaa on, että ”mehupullo” ei riitä pyydysmerkiksi. Myös rapumerran pintakohoon on kiinnitettävä pyydysmerkki. Niitä myydään luhankalaisissa kauppaliikkeissä.

Kalastuksen valvontaa suorittavat Pohjois-Päijänteen kalatalousalueen valvojat, poliisit ja osakaskunnan hoitokuntaan kuuluvat henkilöt. Osakaskunta kouluttaa kaksi omaa kalastuksen valvojaa tehtävään.

Kalastuksen lisäksi osakaskunta pyrkii helpottamaan muitakin vesialueella tapahtuvia toimenpiteitä.

– Vesistön kunnostamisia edesautetaan, vesijättöjä suositellaan liitettäväksi tilaan tai tonttiin maanmittaustoimituksin ja lupa-asioita helpotetaan. Sähkö-, vesi- ja viemäröintijohtojen lasku vesistöön, rannan kunnostus ruoppaamalla, laiturien teko ynnä muissa asioissa lupamenettely on huomattavan helppoa verrattuna järjestäytymättömällä vesialueella toimimiseen.                                                                                   

Luhangan osakaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttää vuosittain huhtikuussa kokoontuva osakasten kokous. Kokouksessa valitaan myös hoitokunta, johon kuuluu kuusi henkilöä sekä heille valitut henkilökohtaiset varajäsenet. Heistä vuosittain on erovuorossa kolme henkilöä. Vuonna 2019 hoitokuntaan kuuluvat Pentti Kuurne (puheenjohtaja, toistaiseksi myös sihteeri), Martti Tammelin (varapj), Eero Aro (rahastonhoitaja), Marika Masalin-Weijo, Timo Tommola ja Jouko Koivikko. Kuurne on valittu myös Pohjois-Päijänteen kalatalousalueen hallitukseen.

Yläkuvassa Pentti Kuurne.

Janne Airaksinen