Voiko hauen leukaluusta valmistaa kanteleen kuten Väinämöinen teki Kalevalassa? Entä voiko munasta syntyä maailma niin kuin syntyi Kalevalan mukaan niistä sotkan munista, jotka sotka muni Ilmattaren polvelle?

Muun muassa näitä asioita Joutsan yhtenäiskoulun yhdeksäsluokkalaiset tutkivat taannoin päättyneessä monialaisessa Kalevala goes Science -projektissaan, jolla he osallistuvat yliopistojen tiede- ja teknologiakasvatusta edistävän Luma-keskus Suomen valtakunnalliseen StarT-kilpailuun. StarT on kansainvälinen ja yhteisöllinen toimintamalli, jossa opitaan yhdessä toteuttamalla monialaisia ja ilmiöpohjaisia projekteja.

Kalevala-aiheinen projekti on parhaillaan ehdolla sekä StarT:n Suomen hyvät käytänteet -sarjassa että kansainvälisessä hyvät käytänteet -sarjassa. Ensin mainitun osalta menestys ratkeaa huhtikuun alussa Jyväskylässä alueellisilla StarT-festareilla. Tuolloin myös kolme Kalevala-projektin oppilasprojektia osallistuu festareiden oppilassarjoihin.

Kansainvälisessä sarjassa yhtenäiskoulun projekti on valittu edustamaan Suomea loppuvuodesta Portugalissa pidettäville Science on stage -festivaaleille.

Kalevalaan pohjautuvassa, äidinkielen ja luonnontieteiden opinnot yhdistävässä projektissa tutkittiin siis tieteen keinoin Kalevalan ilmiöiden todenperäisyyttä. Tutkimukset, joiden tulokset ovat nyt julkisesti nähtävillä verkossa, herättivät oppilaissa alkuun hieman ihmetystä, kertoo yhtenä projektin kolmesta opettajasta toiminut matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja Päivi Mustalampi.

– Sitten kun he ovat uskaltaneet vähän heittäytyä, tehdä pikkuisen huumorilla ja pilke silmäkulmassa sitä hommaa, niin sitten ovat parhaimmat tulokset lähteneet tulemaan, kertoo Mustalampi.

Joulukuussa yhdeksäsluokkalaiset osallistuivat Luma-keskuksen edustajien vetämiin työpajoihin. Työpajoissa kokeiltiin muun muassa Pohjolan hääpidoissa tarvitun oluen hapattamista. Kuva: JS Arkisto

Oppilaille äidinkielen ja luonnontieteiden opintojen yhdistäminen konkreettiseksi tekemiseksi toi vaihtelua opiskeluun. Se oli ainakin Essi Aron mukaan hyvä juttu.

– Oli paljon mielenkiintoisempaa, kun pääsi tekemään oikeasti käytännössä. Ettei ollut aina sitä, että luetaan vaan kirjasta ja kirjoitetaan, vaan pääsi oikeasti tekemäänkin, sanoo Aro.

Hänen ryhmänsä tutki sitä, voiko mahalaukussa asua. Aihe kumpusi Kalevalasta sikäli, että Kalevalan mukaan Väinämöinen perusti kuolleen tietäjän ja vuorenhaltijan Antero Vipusen mahaan pajan, jotta saa veneensä valmiiksi.

Käytännössä oppilaat tutkivat aihetta siltä kantilta, voivatko herneet – herkästi itävät ja melko samanlaiset elämän edellytykset ihmisten kanssa omaavat kasvit – elää mahalaukkua vastaavissa olosuhteissa. Tutkimusryhmä perehtyi mahalaukkuun, elämän edellytyksiin ylipäätään ja tutki käytännön kokein herneiden selviämistä mahalaukkua vastaavissa olosuhteissa.

– Tultiin siihen tulokseen, että ei siellä voi asua. Se nyt ei hirveästi yllättänyt se lopputulos, kertoo Aro.

Tarja Kuikka

Yläkuva viime joulukuussa Joutsan yhtenäiskoululla järjestetystä työpajasta, jossa yhdeksäsluokkalaiset kokeilivat muun muassa Kalevalan opeista sovelletun mehiläisen ihmevoiteen valmistamista. Kuva: JS Arkisto

Joutsan yhtenäiskoulun Kalevala goes Science -projektin sivut