Luhangan koululla Tammijärvellä pidettiin sunnuntaina tilaisuus, jonka pääosassa ohjelmaa oli geriatrian professori emeritus Jaakko Valvanteen luento viisaasti vanhenemisesta. Paikalla oli ikäihmisiä koko seutukunnalta ehkä jopa yli 60 henkeä, joten aiheelle on mitä ilmeisemmin tilausta moisen suosion perusteella.

Valvanteen esitys perustui väittämiin, joiden käsittelyssä otettiin myös yleisö mukaan. Perinteisen luennon sijasta väki sai käsiinsä punaisen ja vihreän lapun ja myöten osallistumaan vuorovaikutteiseen tietovisaan. Mukana oli paljon leikkimieltä ja haudanvakavuus puuttui, mutta tarkoituksena oli selvästi saada ihmiset ajattelemaan ja keskustelemaan. Tässä järjestäjät onnistuivat, sillä ajoittain virisi varsin vilkas keskustelu, jossa esitettyä myös haastettiin.

– Toivon, että tässä tilaisuudessa kerrottu tieto vaikuttaa läsnäolijoihin siten, että joku teistä toimii jatkossa eri tavalla kuin ennen. Väittämät perustuvat laajoihin tutkimuksiin, kertoi Valvanne.

Liikunnan hyvää tekevät vaikutukset ovat selviö, mutta entä väittämä siitä, että liikunta nuorentaa? Tutkimukset viittaavat siihen, että liikuntaharrastuksen vaikutus ihmisen biologiseen ikään voisi olla jopa yhdeksän vuotta. Suositus on, että kestävyyskuntoa kuten kävelyä tai vaikka raskaita piha- ja kotitöitä tulisi tehdä 2,5 tuntia viikossa reippaasti. Tai tunti ja vartti rasittavasti. Tähän päälle on viikoittain kytkettävä kaksi–kolme kertaa lihasvoimaa, notkeutta ja tasapainoa edistävä harjoitus kuten erilaiset jumpat.

Siinä moni veikkasi väärin, kun Valvanne kysyi vähäisen liikunnan vaikutuksesta. Jo vartillakin on väliä, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan 15 minuuttia liikuntaa viitenä päivänä viikossa auttaa eläkeikäisiä pysymään hengissä. Istuminen sen sijaan vanhentaa, eikä terveiden kunnollista ruokavaliota noudattavien senioreiden tarvitse popsia vitamiinipillereitä säännöllisesti. Poikkeuksena tästä on D-vitamiini.

Onnellisuus menee tutkijoiden mukaan siten, että 30–50-vuotiaat kokevat laskusuhdannetta, mikä vaihtuu nousuun reilu viisikymppisenä ja kaikista onnellisimpia ovatkin 68–75-vuotiaat. Omien elinvuosiensa pituuteen voi vaikuttaa aktiivisella sosiaalisella elämällä ja terveellisillä elintavoilla. Jopa 85 vuoden jälkeen voi elintavoilla saada neljä lisävuotta.

– Kahviko epäterveellistä? Tuore tutkimus vihjaa, että kolme–neljä kuppia juovat saattavat elää hieman muita pitempään. Sen sijaan alkoholin kohtuukäyttökin hapertaa aivoja. Lääketieteellisesti täysin turvallista alkoholinkäyttöä ei ole olemassa, osoitti Valvanne.

Tupakoinnin lopettaminen ei ole myöhäistä eläkkeelläkään. Lopettamalla saa lisää elinvuosia itselleen. Karpalomehun juominen saattaa vähentää virtsatietulehduksia lähes yhtä hyvin kuin eräs tunnettu antibiootti.

Valvanne puhui paljon myös henkisestä terveydestä. Ryhmä- ja ystävätoiminta vähentävät yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta ja masennusta. Terve ikääntynyt ei myöskään höperöidy eikä tylsisty.

– Elämää olennaisesti haittavan muistivaikeuden taustalla on sairaus tai muu aivoihin vaikuttava tila. Muistihäiriöitä voi ehkäistä ruokavaliolla, liikunnalla, muistijumpalla ja hallitsemalla sydän- ja verisuosisairauksien riskitekijät.

Päivän tilaisuuden järjestelyt olivat mahdollisia Keski-Suomen Marttojen Elämänlaatua eläkeikään -hankkeen, Tammijärven Marttojen ja Eläkeliiton Luhangan yhdistyksen talkooväen ansiosta. Kolmiosainen tapahtuma koostui luennon lisäksi Tiina Tammelinin vetämästä tuolijumpasta sekä eri toimijoiden jakamasta ravitsemus- ja hyvinvointitietoudesta.

Janne Airaksinen

Tagged with →