Ajatus avannossa uimisesta tai edes siellä kastautumisesta saa monet kavahtamaan. Joutsalaiset Paula ja Matti Kovanen taas kuuluvat siihen joukkoon, joka pulahtaa kylmään veteen mielellään ja harrastaa sitä vielä säännöllisesti.

Syy siihen, että pariskunta aloitti 2000-luvun alkupuolella avantouinnin, oli särkyjen taltuttaminen. Ensin kylmään veteen uskaltautui selkänsä aiemmin loukannut Paula, joka kuului tuolloin Joutsan Talviuimareihin ja ui sen myötä Myllynlahden rannassa.

Myöhemmin avantouinnista innostui myös aikansa vaimonsa harrastusta seuraillut Matti, jonka ajoivat avantoon työperäiset lihassäryt. Harrastuksen muuttuessa yhteiseksi Viherin rannalla asuva pariskunta alkoi tehdä talvisin avannon kotirantaansa ja ryhtyi uimaan päivittäin siinä.

Molemmat ovat todenneet avantouinnin alusta saakka toimivaksi kylmähoidoksi. Päivittäisen avannossa käynnin ansiosta Paula Kovanen kokee voivansa paremmin nimenomaan talvisin, kesää kohden kun kylmähoito harmillisesti järviveden lämmetessä katkeaa. Myös Matti Kovanen totesi jo alussa särkyjen katoavan kylmässä vedessä uimisen jälkeen ainakin puoleksi päiväksi. Pikkuhiljaa avantouinnista onkin tullut pariskunnalle tapa, jota ilman he eivät enää oikein osaa olla.

– Jos aamulla ei avannossa käy, niin se on niin kuin olisi päivä pilalla, sanoo Matti Kovanen.

Kovaset uivat avannossa päivittäin. Heidän kotirannassaan olevan avannon pitää pakkasilla avoimena veneen perämoottori, johon on laitettu sähkömoottori.

Kovaset nimenomaan uivat avannossa, eivät vain kastaudu. Pelkkä pulahdus ei heidän mukaansa riitä, vaan he katsovat, että avannossa täytyy olla tovi, jotta keho jäähtyy kunnolla.

Osa avantouimareista tapaa käydä uinnin yhteydessä saunassa, mutta Kovaset eivät kuulu siihen koulukuntaan, vaan heillä sauna lämpiää avantoon menon yhteydessä vain harvoin.

– Saunasta on ilkeämpi mennä avantoon, kun iho on lämmin ja märkä. Jotenkin se tuntuu inhottavalta, kokee Paula Kovanen.

Hänellä ja hänen puolisollaan onkin tapana vain riisua vaatteet sisällä, kävellä joko saunatakki tai pyyhe yllä kotirantaan, jättää saunatakki tai pyyhe laiturille uinnin ajaksi ja mennä avantoon. Uituaan he palaavat sisälle pukeutumaan, pidentävät tarvittaessa kylmähoidon kestoa kylmägeelillä ja jatkavat sitten päivätoimiaan. Esimerkiksi lämpimässä suihkussa he eivät uinnin jälkeen käy, jotta kylmähoito ei katkeaisi.

– Se menee pilalle, jos menee lämpöiseen suihkuun, sanoo Matti Kovanen.

Kun näin rannalla asuu, niin onhan sitä hyödynnettävä sitä rannalla asumista, sanoo avantouinnista alun perin helpotusta työperäisin lihassärkyihinsä hakenut Matti Kovanen.

Paitsi että avantouinti toimii Kovasille särkyjen lievittäjänä, se myös tuo heidän mukaansa aina ylipäätään paremman olon. Aamuinen avannossa käynti myös herättää hyvin uuteen päivään.

– Kyllä siitä semmoinen hyvä olo tulee, semmoinen virkeä olo, pariskunta kokee.

Äkkiseltään voisi kuvitella, että sitkeinkin kylmään tottunut avantouimari jättäisi uimisen väliin viimeistään kovalla pakkasella. Paula ja Matti Kovasen mukaan tyyni pakkaspäivä on kuitenkin oikeastaan paras keli uimiseen.

– Ei se tyyni pakkanen vaikuta yhtään mitään. Se on niin kuin menisi lämpöiseen veteen, kun se on neljäasteista se vesi. Mutta sellainen oikein kova tuuli ja räntäsade, niin silloin on ilkeän tuntuinen mennä, pariskunta kertoo.

Avantouinnista kiinnostuneita he kannustavat aloittamaan säännöllisen uinnin jo syksyllä, jolloin vesi on lämpimämpää kuin sydäntalvella. Kun vesi talvea kohti kylmenee, sen kylmyyteen tottuu pikkuhiljaa.

Paula Kovanen uskaltautui ensimmäisen kerran avantoon 2000-luvun alkupuolella. Tuolloin hän kuului Joutsan Talviuimareihin ja ui Myllynlahden rannassa, mutta miehensä alettua harrastamaan avantouintia hän siirtyi tämän kanssa uimaan kotirantaan Viherille.

Talviuimareilla avanto Myllynlahden rannassa

Joutsan Talviuimarit ylläpitää talvisin avantoa Myllynlahden rannassa meijerin vanhan saunan yhteydessä. Seuran sauna lämpiää puheenjohtaja Eila Kivisen mukaan tiistai- ja perjantai-iltaisin, mutta avannossa sinänsä voi käydä muulloinkin.

Avantouinti ja saunavuoroilla käyminen edellyttävät kuitenkin Kivisen mukaan talviuimariseuran jäsenyyttä ja lisäksi uimaan aikovien on lunastettava käyttöönsä pukuhuoneen avain. Seura tosin on Kivisen mukaan antanut avantouinnista kiinnostuneiden, mutta vielä harrastuksen suhteen empivien käydä avannossaan kokeilumielessä.

– Meillä on ollut sellainen sopimus, että joku saa tulla kaverina kerran, pari kokeilemaan, että miltä se tuntuu ja voiko ryhtyä uimariksi, ennen kuin maksaa jäsenmaksun, kertoo Kivinen.

Meijerin vanha sauna lämpiää niin sanotusti sekavuorolla, eli vaikka naisille ja miehille on pukuhuoneet erikseen, saunominen tapahtuu yhdessä uima-asut päällä.

Talviuimareilla on tällä hetkellä Eila Kivisen mukaan noin 80 maksanutta jäsentä. Paikallisten lisäksi joukossa on niin sanottuja kesäjoutsalaisia.

Tarja Kuikka

Tagged with →