Vyörytyslista poiki jättikiinnostuksen joutsalaisten veronmaksajien keskuudessa. Kysymyksiä tuli lukuisilta henkilöiltä. Kyse on jatkojutusta liittyen numerossa 4/2019 julkaistuun juttuun Teknisen osaston vyörytyslista taustoittaa budjetin laatimisen pulmia. Vyörytyslistat olivat nähtävillä Joutsan torikahviossa ja Tikanderin grillikioskilla paperiversiona sekä tietysti sähköisessä muodossa lehden Digi-julkaisussa. Monet ottivat yhteyttä niin puhelimitse kuin sähköpostillakin.

Vyörytyslista löytyy Joutsan Seudun nettisivuilta yläosan valikosta: JS Extra, sekä tästä linkistä.

Vyörytyslista kertoo tunti- ja euromääräisesti, kuinka Joutsan teknisen osaston kuluja on suunniteltu kohdistettavaksi niille, jotka osaston palveluja käyttävät. Se sisältyy joka vuosi poliitikkojen hyväksymään budjettiin, joka on virkamiesten valmistelema.

Tälle vuodelle on arvioitu huoltotyöhön 18.520 tuntia, traktorille 950 tuntia ja kuorma-autolle 930 tuntia, 619.000 euron kustannuksilla. Kaikesta on olemassa monisivuinen taulukko, ja kuten kysymysten määrästä käy ilmi, kaikki kohdat siitä eivät kansalaisille aukea ilman selvennystä.

Kunnanjohtaja, vt. tekninen johtaja, Harri Nissinen lupasi vastata näihin kysymyksiin, ja vastaus on luettavissa tämän kysymyssarjan lopussa.

Kysymykset:

1) Palvelukeskus Jouseen budjetoitu 44.000 euroa. Se tarkoittaa 3.666 euroa kuukaudessa. Yksityiset tekevät samat työt vähintään puolet, ehkä jopa kolmeneljäsosaa halvemmalla tästä.

2) Mihin kohtaan kiinteistöjen auraukset on laskettu? Terveyskeskuksen, Jousen ja koulujen pihat auraavat nimittäin yksityiset. Kuitenkin esim. Jousen kohdalla on konetunteja 18, Koulumäellä 60 ja terveysasemalla 10.

3) Kohdassa Puistot ja Yleisalueet on huoltotyötuntia 1.026, traktorityötä 150 ja kuorma-autotyötä 100. Miten tämä on mahdollista, koska nurmikonleikkuu tehdään työllistettyjen ja kesätyöntekijöiden toimesta.

4) Aurauslähtöjä on talvessa korkeintaan 30, sekin jo yläkanttiin laskettu. Mitä tarkoittaa 938 tuntia konetyötä sekä 1200 tuntia huoltotyötä Katujen kunnossapitoon? Konetunnissa on jo mies mukana, mihin tämä 1.200 tuntia on?

5) Ovatko tuntihinnat verollisia vai verottomia?

6) Miksei kunnan koneissa ole elektronista työajanseurantaa? Se on kaikkialla muualla käytössä. Maksaa 15-20 euro per kuukausi.

7) Aurauspäivystykseen 320 tuntia ja 8.640 euroa. Onko päivystys tuntipalkalla?

8) Kirvesmiestä ei palkattu. Mutta korvataanko tämä palkkaamalla määräaikaisia? Montako määräaikaista ollut töissä parin vuoden sisällä ja millä sopimuksilla?

9) Miksi kunnan luvut ovat aivan järkyttävän suuria verrattuna kaikkeen samaa työtä tekeviin?

10) Katujen kunnossapitoon 445 traktorituntia ja 493 kuorma-autotuntia. Oikeampi määrä olisi 500, ja sekin on liian paljon.

11) Onko kalusto ylimitoitettu taajaman teille?

12) Traktorin tuntihinta 57 e ja kuorma-auton 70 e ovat erittäin korkeita taksoja. Metsäkoneen tuntihinta voi olla noin 60 euroa, ja uuden ajokoneen hinta on sentään 400.000 euroa. Kunnan taksoissa on ainakin 20–25 prosenttia ilmaa.

13) Miten työnjohto kontrolloi, että tunnit merkitään oikein, kun ei ole elektronista työajanseuranta? Kynä ja vihko -menetelmä?

14) Aika isot konetyömäärä laskettu vuodelle, 950 traktorille ja kuorma-autolle 930, yhteensä 1.880 tuntia. Yhtä vuoroa 10–12 tuntia tekevä metsäkone on nimittäin vuodessa töissä noin 2.000 tuntia.

15) Tarvitaanko noin paljon ajomääriä kaavateiden puhdistamiseen lumesta tai hiekoitukseen? Miten kontrolloidaan, että kaluston käyttöaste on juuri tuo ilman sähköistä työajanseurantaa?

16) Miksi kuorma-auto ostettiin, sillä traktorin ostoa hyvillä varusteilla perusteltiin sillä, että se korvaa kuorma-auton. Noilla tuntimäärillä se pystyisi sen tekemään. Kuorma-autossa on liian huono alusterä, jos noin paljon pitää aurata.

17) Auraustunteja pitäisi tulla vuodessa noin 120.

18) Noilla tuntimäärillä Koulumäellä pitäisi joka päivä 2-3 huoltomiestä töissä. Onko?

19) Lapset kolasivat 7.2. koulun luistinradan ja kaukalon puhtaaksi lumesta liikuntatuntien aluksi, kun sitä ei oltu tehty. Miksi, jos kerran noin paljon on aikuisten talonmiesten töitä käytettävissä?

20) Miksei koulun kelloa saada oikeaan aikaan, kun kerran työvoimaa on?

21) Jos meillä on selkeästi yksi työmaa ja oletetaan, että kummallakin menee siihen yhteensä 40 tuntia. Onko tällöin halvempaa teettää se ulkopuolisella vai kunnan omalla väellä, kun ottaa huomioon kaikki työnantajalle kuuluvat kustannukset?

23) Kun tiettyjä katuosuuksia aurataan jopa kahdeksan kertaa päivässä autolla, niin vyörytetäänkö osa kuluista katujen/teiden varsilla olevien kiinteistöjen kuluihin? Esim. Hulikkalantie, Rantatie ja Myllytie.

24) Miksi talonmiehet käyvät liikuntahallilla illalla, vaikka sähköinen järjestelmä pystyisi varmistamaan yhdessä seurakäyttäjien kanssa, että ylimääräisiä ei sisällä enää ole.

25) Liikuntahallin talonmieskulut täysin ylimitoitettuja todellisuuteen, liikuntahallin siivouskulut reilusti ylimitoitetut (vertailu Sysmään, jossa on ollut 3 siivouskertaa per viikko pl. likaiset käytävät).

26) Liikuntapaikoille vyörytetyt talonmieskulut isoja, mistä tulevat, koska Pommilta ostetaan kuitenkin latujen tekokin. Mikä ylipäänsä on talonmiesten eläkeikä?

27) Jos kulut saataisiin todelliselle tasolle, niin olisiko edes tarve pitää mitään maksullisena urheiluseuroille hallin, tekonurmikentän ja pallokentän käytöstä?

28) Ostamalla palvelut yksityiseltä kuorma-autolla ja traktorilla tehtävään työhön olisi saatavissa laskennallisesti huomattavaa säästöä. Kunnan tekemänä kuorma-auto on 40 prosenttia kalliimpaa ja traktorin 46 prosenttia kalliimpaa omana työnä kuin yksityisiltä hankittuna. Työntekijöille näyttäisi laskennan mukaan tulevan paljon hukkatunteja. Mitä työtä henkilöt tekevät tuon ylimääräiseksi jäävän ajan? Oletteko pyytäneet tarjouksia näistä konetöistä?

29) 27 euron tuntihinta ei voi pitää sisällään kaikkia työntekijän kuluja, kuten palkka, sos.kustannus, vuotuinen koulutus, työvaatteet, sairaspoissaolot (tuuraajan palkka), työterveyshuolto. Tuntihinta on vähintään 28,44 e /h/15 e / tunti ansaitsevalle. Tähän hintaan ei ole vielä laskettu kalustoa millä tehdään töitä ja verottomia korvauksia liikkumisesta tai kuluja liikkumisesta. Oikea tuntihinta lienee siis noin 30 e/h.

30) Palvelukeskus Jousen kiinteistön huolto maksaa pelkkien palkkakulujen mukaan 36.936 e tai todelliset palkkakulut laskien 41.000 e. Tehdyt tunnit 1.368 tuntia, joten sisältyykö siivouksen kulut teknisenosaston tuntimäärään? Kiinteistön hoito yksityisellä tuon kokoisessa rakennuksella maksaa n. 15.000-20.000 e/vuosi (ei sisällä siivousta). Onko kilpailutettu?

31) Onko eri taloyhtiöissä olevien asuntojen omistaminen kunnan elinkeinostrategian mukaista? Kunnan tarjoama vuokrataso vääristää vuokramarkkinoita. Olisiko kunnan syytä pyrkiä eroon yksityisissä asunto-osakeyhtiöissä olevista huoneistoista?

32) Leivonmäen alueen kiinteistöihin käytetään 1.995 tuntia. Miksi esimerkiksi paloaseman rivitaloon on käytetty 308 tuntia, vaikka rakennus päätetty purkukuntoiseksi.

33) Koulukeskukseen on arvoitu 3.000 tuntia, vaikka sitä käytetään pääosin 10 kk vuodessa (2 kiinteistönhoitajan tunnit). Lisäksi tähän Pohvinrinteeseen 300 tuntia, jota hoitaa samat henkilöt. Alueella tulisi riittää yksi henkilö eli miksi tunteja on kaksinkertainen määrä? Onko siivous sisälletty näihin tuntimääriin?

34) Mitkä ovat pääasiallisia töitä ja miten jakautuvat liikunta-alueiden kunnossapitotyöt traktorin (220h) ja kuorma-auton (110h) osalta? Mitkä kohteet ovat näiden kunnossapitotöiden suurimmat osa-alueet? Kuuluuko tähän osioon esim. jääalueiden sekä urheilukentän pientraktorin työt sekä ulkoilu/hiihtoreittien kunnossapitotyöt? Mitkä ovat liikuntahallin huoltotöiden suurimmat menoerät (yht. 2.300h)?

35) Maa- ja metsätiloihin budjetoitu 500 tuntia. Tarvitseeko kunta omaa metsuria tai metsäteknikkoa?

Yläkuva on vuodelta 2012 tilanteesta, jossa kunnanjohtaja ja vt. tekninen johtaja Harri Nissinen vaihtoi päiväksi hommia latumestari Risto Otavan kanssa. Otava oli tuolloin viimeistä päivää töissä ennen eläkkeelle jäämistä.

Janne Airaksinen

Kansa kysyi – ja näin kunnanjohtaja Harri Nissinen vastasi

– Kiitos kuntalaisille kysymyksistä. Kysymykset osoittavat, että teknisiin palveluihin liittyy laajaa kiinnostusta, intohimoja, epätietoisuutta, osittain väärinymmärryksiäkin. Kunnan tekniset työntekijät näkyvät hyvin kuntalaisille jo asujenkin puolesta, mutta harva tietää, kuinka paljon kullakin työntekijällä on kiinteistöjä vastuullaan.

Kunnan omaisuudesta on huolehdittava tarkasti ja muun muassa sisäilmakysymyksissä kunta on erityisen tarkka. Asianmukaisella huoltotyöllä estetään sisäilmaongelmia ja kiinteistöjen rappeutumista. Ylipäätään tekniset palvelut ovat pääosin luonteeltaan tukipalveluja ja sen vuoksi tärkeitä muun muassa vanhustyölle, opetustoiminnalle ja varhaiskasvatukselle. Peruspalvelut tarvitsevat tukipalveluja.

Kuntalaisten arvioitavana ollut lista on arvio siitä, miten palveluja käytetään. Arvio perustuu edellisen vuoden toteumaan ja työnjohdon arvioon, missä palveluja tarvitaan. Todelliset kustannukset puolestaan merkitään eri kustannuspaikoille kuukausittain toteuman mukaan ja saattavat poiketa merkittävästi tehdystä arviosta.

Muutamia esimerkkejä kuntalaisten kysymyksistä: Palvelukeskus Jouseen on budjetoitu 44.000 euroa. Se tarkoittaa 3.666 euroa kuukaudessa eli noin yhden huoltomiehen verran. Koulunmäeltä puolestaan kysyttiin, onko näillä tuntimäärillä 2 – 3 huoltomiestä töissä?

Molemmissa tapauksissa kiinteistöt ovat kuntalaisten kannalta erityisen tärkeitä. Kukapa haluaisi vanhuksia hoidettavan tai lapsia opetettavan huonoissa tiloissa? Jousen osalta kustannuksiin kuuluvat myös kiinteistöön kohdistuvat huolto- ja konetyöt sekä huoltomiehelle kuulumattomat aputyöt. Koulunmäellä on kaksi huoltomiestä, joille kuuluu myös muita kiinteistöjä kuten esim. Vallaspelto [Joutoranta], Mieskonmäki [koulu], liikuntahalli, kirjasto, virastotalo sekä talviaikana avustaminen jääalueiden kunnossapidossa. Jossain vaiheessa kunnan yksityiseltä palveluntuottajalta saama tarjous ei kattanut samoja töitä, joita nyt tehdään.

Kuntalaiset ovat kiinnostuneet erityisesti liikunta-alueisiin käytettävistä resursseista. Liikuntahalliin lisäksi liikunta-alueisiin luetaan myös uimarannat, urheilukentät, pesäpallokenttä, tenniskentät, tekonurmikenttä, pumptrac-rata, beach volley -kenttä, jotka sijaitsevat Joutsassa, Leivonmäellä sekä Mieskonmäessä. Kustannuksiin kuuluu mm. heinänpoisto, kentän tasaus, kivituhkan lisäys, alueen tasaus ja muotoilu sekä tarvittaessa lanaukset. Tämän lisäksi olemme tasanneet ja lisänneet materiaalia latupohjien tasaukseen, alueiden aurauksia sekä kaluston siirtoa. Kunta tekee ladut mm. Koivukumpuun, Leivonmäen koululle sekä Leivonmäen kansallispuistoon.

Liikuntahallilla ei ole tarvetta käydä iltaisin, kun käyttäjät muistavat, että valot eivät jää päälle, eikä harjan vartta jätetä oven väliin. Sysmässä liikuntapaikkojen siivous on kuulemma halvempaa, mutta näillä tiedoilla emme pysty ottamaan kantaa Sysmän malliin ja laatuun. Yleensä asiat ovat Joutsassa paremmin. Liikuntapaikkojen kulut määräytyvät toteuman mukaan ja tilojen maksullisuudesta päättävät poliitikot.

Auraukset ovat puhuttaneet paljon kuntalaisia tänä talvena. Myös hyvää palautetta on tullut haasteista huolimatta. Eräs kysyjä pohti, mihin kohtaan kiinteistöjen auraukset on laskettu? Toinen puolestaan, että aurauslähtöjä on talvessa korkeintaan 30, sekin jo yläkanttiin laskettu. Mitä tarkoittaa 938 tuntia konetyötä sekä 1200 tuntia huoltotyötä katujen kunnossapitoon?

Talvikunnossapito pitää sisällään muun muassa auraustyön, hiekoituksen, valaistuksen korjaukset, lumen lähisiirrot ja läjitykseen ajot, läjitysalueen kunnossapidon, näkemien puhdistamisen lumesta, polanteenpoiston, sohjourat, aurausviittojen asennukset ja poistot, sadevesikaivojen aukiotot lumesta ja jäästä, katujen levitykset, lumivallien madallukset.

Lisäksi kustannuspaikalle kuuluu kesällä suoritettavat työt kuten sorapintaisten katujen tasaukset, päällysteiden paikkaukset, katu- ja kevytväylien aukeamatilan raivaukset. Vuodet eivät tietenkään ole veljeksiä ja tässä vaiheessa tuntiarviot ovat arvioita. Lumen kanssa on hommia riittänyt! Aurauspäivystykseen on varauduttu 320 tuntia ja 8.640 euroa. Korvaus on aurausvarallaoloa ja perustuu työehtosopimukseen, eikä maksuperustana ole työntekijän tuntipalkka. Hyvä, että lumentuloaamuina joku valvoo puolestamme, että pääsemme turvallisesti töihin tai muihin askareisiin.

Joissakin kysymyksissä konetyötämme on verrattu metsäkonetyöhön. Hinnat eivät ole vertailukelpoisia. Joku puolestaan mietti, onko kunnan kalusto jopa ylimitoitettu taajaman teille? Ei ole, koska tiet kuuluvat valtiolle. On oltava tarkkana siinä, kenen vastuulla tehtävät ovat: kunnan vastuulla ei ole teitä, ainoastaan katuja.

Kunnan kuorma-auto ja traktori näkyvät hyvin kyläkuvassa ja se on tarkoituskin. Erään kysyjän mukaan kunnan tekemänä kuorma-autotyö on 40 prosenttia kalliimpaa ja traktorin 46 prosenttia kalliimpaa omana työnä kuin yksityisiltä hankittuna. Työntekijöille näyttäisi laskennan mukaan tulevan paljon hukkatunteja. Mitä työtä henkilöt tekevät tuon ylimääräiseksi jäävän ajan? Oletteko pyytäneet tarjouksia näistä konetöistä?

Jos kunnalla on omaa kalustoa, työtä on turhaa kilpailuttaa. Työntekijällä ei ole hukkatunteja, koska heillä on myös muita työtehtäviä esimerkiksi kiinteistönhoitoa. Yksityiseltä ei saada nopeasti esimerkiksi jätelavojen tyhjennykseen kalustoa tai rakennusmiesten materiaalin siirtoon. Tapauksessa, jossa kalusto tulisi viivästyneenä, se aiheuttaisi omalle työntekijälle luppotunteja. Ulkoisen laskutuksen mukaan ero oman ja yksityisen kaluston välillä ei myöskään ole esitetyn suuruinen.

Myös kirvesmiehen tuntihinta on arveluttanut: 27 euron tuntihinta ei voi pitää sisällään kaikkia työntekijän kuluja, kuten palkka, sos.kustannus, vuotuinen koulutus, työvaatteet, sairaspoissaolot (tuuraajan palkka), työterveyshuolto. Tuntihinta on vähintään 28,44 e /h/15 e / tunti ansaitsevalle. Tähän hintaan ei ole vielä laskettu kalustoa millä tehdään töitä ja verottomia korvauksia liikkumisesta tai kuluja liikkumisesta. Oikea tunti hinta lienee siis noin 30 e/h.

Kysyjälle vastaan, että tuntihinta on 27€ ja se sisältää kaikki edellä mainitut asiat. Tuntihinta on laskettu aina niin luotettavalla taholla: kunnan talousosastolla ja se sisältää kaikki työntekijän kohdistuvat kustannukset, myös yhteis- ja yleiskustannukset.

Kunnan työntekijät ovat luotettavia, emmekä ole nähneet tarpeelliseksi seurata heidän liikkeistään elektronisesti. Jos epäkohtia ilmaantuisi, puutumme niihin välittömästi. Viime aikoina ongelmia ei ole ollut. Ylipäätään nykyaikainen työelämä perustuu työntekijän vastuuseen, ei kontrolliin. Niissä työpaikoissa ei viihdytä, joissa esimies hengittää jatkuvasti niskaan. Olemme mielestäni onnistuneet saamaan monitaitoisia, itsenäisiä ja oma-aloitteisia työntekijöitä. Toiminnan on kuitenkin oltava läpinäkyvää.

Maa- ja metsätiloihin budjetoitu 500 tuntia. Mielestäni se on vähän kunnan metsäomaisuuteen verrattuna. Metsäammattilaisemme laatii tai laadituttaa taajamametsäsuunnitelmat ja toteuttaa ne sen pohjalta. Lisäksi hän laatii metsätaloussuunnitelmat ja toteuttaa niiden pohjalta metsien hoidon ja hakkuut sekä kilpailuttaa kunnan puukaupat ja tekee vertailut sekä esittelee ne tekniselle lautakunnalle. Sama henkilö myös hoitaa itse tai hoidattaa tarvittavat puunkaadot kunnan taajama-alueelta.

Kunnan vuokra-asuntojen vuokrataso mainitaan vääristävän vuokramarkkinoita. Seuraamme vuokra-asuntojen vuokria ja vuokrat näyttävät olevan samalla tasolla. Vuokra-asuntojen käyttöaste on korkea.

Ja vielä kysymys Leivonmäeltä: Leivonmäen alueen kiinteistöihin käytetään 1.995 tuntia. Miksi esimerkiksi paloaseman rivitaloon on käytetty 308 tuntia, vaikka rakennus päätetty purkukuntoiseksi. Vastaan, että Leivonmäen paloasema on purkulistalla, mutta ei käyttämätön: Paloasema on käytössä ja rivitalossa on kolme asuntoa vuokrattuna. Myös Leivonmäellä on useita kunnan kiinteistöjä, joista huolehditaan asianmukaisesti.

Toivottavasti kysyjät saivat vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Lopuksi: kyllä koulun kellokin saadaan aikaan aikanaan!

Harri Nissinen

Kunnanjohtaja

JS Digi 04-2019: Lue lisää vyörytyslistasta