Viime viikolla kokoontunut Joutsan kunnanvaltuuston kokous piti sisällään paljon keskustelua, vaikka käsiteltäviä asioita oli vain kaksi. Keskusteleva valtuusto on rikkaus. Päätöksentekoa seuraaville kuntalaisille valkenee, mitä heidän valitsemansa luottamushenkilöt ajavat, miten he toimivat ja miten asioita perustellaan.

Ongelma on kuitenkin siinä, että valtuuston valta on tänä päivänä merkittävissä määrin strateginen tai osin vain seremoniallinen. Vain harvoin valtuusto pääsee päättämään niin konkreettisista asioista, kuin viime kokouksessa esillä ollut sote-keskuksen hankesuunnitelma.

Valtaa on siirretty erilaisilla uudistuksilla merkittävissä määrin kunnanhallitukselle ja lautakunnille, ja viimeisinä vuosina aivan erityisesti viranhaltijoille. Jotta kuntalaisilla olisi mahdollisuus seurata vallankäyttöä, on tällä valtuustokaudella otettu pysyväksi käytännöksi Joutsassa muun muassa viranhaltijapäätösten julkistaminen verkossa.

Lautakuntien ja kunnanhallituksen edesottamuksia kuntalaiset voivat seurata kuitenkin vain pöytäkirjojen, tiedotusvälineiden sekä omien edustajiensa kanssa käymiensä keskustelujen nojalla. Kokouksien keskustelut on ollut tapana pitää luottamuksellisina ja vain päätökset julkisina. Tällaiseen käytäntöön on jossakin vaiheessa päädytty sen jälkeen, kun kunnallinen itsehallinto sai asetuksella ensimmäisen lähtölaukauksen 1865.

Törmäsin taannoin eräässä taustakeskustelussa lausahdukseen, jonka kertojan mukaan olin sanonut kunnanhallituksen kokouksessa. Sain myös selvityksen, mitä kautta hän oli asiasta kuullut. Kuten varmasti monelle on tuttua, asia ehtii muuntua jo kovastikin, kun siitä kerrotaan välikäsien kautta.

Ja nyt ei ole syytä väärinymmärtää kirjoittamaani. En suinkaan pahastunut sanomani toistamisesta, korjasin vain sisällön oikeaksi. Mitä sanon kokouksissa, voin sanoa tai kirjoittaa myös julkisesti. Tähän olen tottunut oman työhistoriani kautta.

Olen kohta kahden vuoden luottamushenkilökokemukseni perusteella joutunut usein toteamaan, että suljetut kokoukset mahdollistavat myös debatin, jossa faktat eivät välttämättä ole aina mukana. Suljetut kokoukset mahdollistavat myös sellaisia menettelytapoja tai käyttäytymistä, joita tuskin yleisön edessä käyttäisi. Suljetut kokoukset mahdollistavat myös sellaiset ryhmien liittoumat, jolloin asioita voidaan ajaa enemmälti niitä perustelematta.

Ja edelleen ei kannata ymmärtää väärin. Kirjoitan tämän ketään osoittamatta tai syyttämättä. On hyvä ymmärtää, että tilanne on täysin sama kaikkialla muualla Suomen kunnissa.

Aivan vastikään seurasin Twitterissä hyvän tuttavani, muuramelaisen nuoren demarivaikuttajan Jaakko Kaistisen tuskailua johtamansa lautakunnan eräästä päätöksestä. Rivien välistä saatoin tulkita, että hyvää tarkoittavan esityksen kumoamiseen äänestämällä oli käyty pohjaksi vähintäänkin värikäs keskustelu, jonka ilmeisen kyseenalaista argumentointia hän ei tietenkään voinut toistaa.

Painotan vielä väärinkäsitysten välttämiseksi, että pääsääntöisesti Joutsassa asioista päätetään hyvässä ja rakentavassa hengessä, mutta harmittavia poikkeuksiakin kiistämättä on.

Kävin tätä kirjoitusta varten läpi joukon ison määrän pöytäkirjoja. Uskallan väittää, että suurin osa käsiteltävistä asioista on sellaisia, että niistä voitaisiin aivan yhtä hyvin päättää julkisesti. Toki on yksittäisiä asioita tai asioiden osia, jotka tulisi jatkossakin käsitellä ei-julkisesti. Samoin luottamushenkilöille voisi varata mahdollisuuden nostaa asioita esiin tai kysyä luottamuksellisesti esimerkiksi muissa asioissa.

Avoimuus ei kuitenkaan saa johtaa menettelyyn, jossa asiat tosiasiallisesti käsiteltäisiin varjokokouksissa ja julkisista kokouksista muodostuisi seremoniallisia – se olisi täysin väärin.

Käsittääkseni varsinaista estettä kunnanhallituksen tai lautakuntien avaamiseksi julkisiksi ei ole, vaan toimielimet voivat päättää siitä itse. Kuntalaisten osallistaminen on ollut jo pitkään erilaisten uudistusten keskiössä ja sitä pitäisi konkretisoida myös Joutsassa.

Kuntalain mukaan valtuuston on pidettävä huoli siitä, että asukkaat ja palveluiden käyttäjät voivat vaikuttaa kunnan toimintaan ja että kunta voi vapaasti päättää, miten tämä velvollisuus käytännössä toteutetaan.

Kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävä on johtaa poliittisten ryhmien yhteistyötä. Käynnissä on Joutsan kunnan strategian päivittäminen. Siksi teen keskustelunavauksen ja esityksen, että Joutsa tavoittelisi paikkaa kuntakentällä avoimuuden edellä kävijänä ja avaisi kunnanhallituksen ja lautakuntien kokoukset lähtökohtaisesti julkisiksi.

On selvää, että moinen uudistus vaatisi luottamushenkilöiltä, mutta myös viranhaltijoilta entistä huolellisempaa asioiden valmistelua ja argumentointia. Mutta miksi emme voisi tällaista vaatia, koska tuloksena olisi pureutuvampaa ja paneutuvampaa työskentelyä, kenties kestävämpiä ja parempia päätöksiä?

2020-luvulla avoimuus ja ihmisten osallistaminen tulevat nousemaan vielä nykyistä merkittävämpään asemaan. Tästä pitävät huolen muun muassa erilaiset muutosvoimat, esimerkiksi digitalisaatio ja vaikkapa sosiaalisen median kehittyminen edelleen. Näille muutosvoimille emme mahda mitään, mutta halutessamme voimme nauttia ja hyötyä niistä kaikilla keinoin.

Toivon asiasta vilkasta keskustelua ja palautetta kuntalaisilta ja muilta asianosaisilta.

Jukka Huikko
Kunnanhallituksen pj. (kok.)

Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat Joutsan Seudun lukijoiden mielipidekirjoituksia.