Ilmastonmuutoksen torjunnassa Keski-Suomen maakunta muistuttaa muita Suomen maakuntia: koska merkittävän osan vuodesta Suomessa on kylmää ja pimeää, ovat myös sähkön ja lämmön tuotannosta johtuvat kasvihuonekaasupäästöt suuria. Jos Keski-Suomesta jotain erityispiirrettä päästöjen suhteen etsii, sellainen voisi olla liikenne.

– Liikenne on iso kysymys päästöjen kannalta. Me olemme isojen etäisyyksien maakunta, totesi Keski-Suomen liiton kehittämispäällikkö Hannu Koponen (kuvassa) viime torstaina Joutsan koulukeskuksessa pidetyssä Biotalous ja ilmastokysymykset -keskustelutilaisuudessa.

Tilaisuuden järjesti Keskustan Joutsan kunnallisjärjestö ja alustajina toimi Koposen lisäksi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Ennakkotiedoista poiketen eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen ei päässyt paikalle eduskuntakiireiden vuoksi.

Itse asiassa maakunnassa liikkumisen päästöt ovat vähentyneet hiukan vuosien 2006–2014 välillä. Hannu Koponen kuitenkin arveli tämän johtuvan pääosin talouden lamasta.

– Uusiutuvien polttoaineiden, esimerkiksi biokaasun, käyttö lisääntyy, mutta onko se kokonaisuuden kannalta merkityksellistä kasvua, pohti Koponen.

Keski-Suomen maakunnan ilmasto-ohjelman tavoitteena on vähentää päästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Koponenkin totesi, että vähennyksen riittävyydestä voidaan olla montaa mieltä. Maakunnassa pyritään panostamaan uusiutuvaan energiaan sekä puubiomassan monipuoliseen käyttöön esimerkiksi pakkaus- ja vaatemateriaaleina.

– Biotalous nähdään Keski-Suomessa ratkaisuna, ei ongelmana, sanoi Koponen.

Hän myös totesi, että Suomessa ollaan puurakentamisen kehittämisessä vasta lähtösuoralla ja siihen tulisi panostaa voimakkaammin.

Puurakentamisen puolesta puhui myös tilaisuuden toinen alustaja MTK:n Mikko Tiirola. Hän muistutti, että parhaiten ilmastonmuutoksen torjunnassa tärkeästä hiilen varastoinnista huolehditaan, jos puu käytetään rakennusmateriaalina. Tiirola myös puhui nykyisen metsänhoitotavan puolesta.

– Viisikymmentä vuotta sitten Suomen metsiä hakattiin vuodessa saman verran kuin ne kasvoivat. Tällä hetkellä Suomen metsät sitovat yli 40 prosenttia muun yhteiskunnan päästöistä. Jos Suomessa lakattaisiin hakkaamasta metsää, hakkuista suuri osa siirtyisi maihin, joissa metsän uudistamisesta ei välttämättä huolehdita, sanoi Tiirola.

Markku Parkkonen